Lin­nuil­le pitäisi tehdä puihin pönt­tö­jä juuri nyt

Nyt se aika on. Sahata lautoja ja vaneripaloja ja nakutella niistä pönttöjä linnuille puihin.

Henri Ukonahon tyttäret Saana ja Ronja osaavat nyt tehdä linnunpönttöjä. Aki Leppälän ohjaamassa Vihernikkaripajassa oli valmistettu valmiiksi pönttöjen osat. Pekka Eskola valmisti kaksi pönttöä pönttötapahtumassa.
Henri Ukonahon tyttäret Saana ja Ronja osaavat nyt tehdä linnunpönttöjä.
Henri Ukonahon tyttäret Saana ja Ronja osaavat nyt tehdä linnunpönttöjä.
Kuva: Vapu Kallio

Raahen luontoihmiset järjestivät sunnuntaina ihmisille tilaisuuden tehdä linnunpönttö nopeasti ja helposti valmiista elementeistä. Oli valmiiksi mittaan leikattua seinän palasta ja katto- ja lattialevyä, oli valmiita reikiä nauloja varten, oli nauloja ja ruuveja ja narua ripustuslenkiksi; tarvitsi vain naulata ja ruuvailla kaikki yhteen ja elementtipönttö oli valmis.

– Tämä on yritetty tehdä mahdollisimman helpoksi lapsille, sanoi Jussi Liimatainen Raahen seudun luonnonystävistä.

– Pistät vain naulan reikään, ettet lyö sormeesi.

Tapahtuman järjestäjät olivat tuoneet paikalle tykötarpeet 60 pöntölle. Lisäksi toiset 60 pönttöä olivat jo valmiina kiireisiä kävijöitä varten. Itse tehty pönttö maksoi 4 ja valmis 8 euroa.

– Tavoitteena on saada kaikki metsään, Liimatainen totesi. – Jokainen laittaa tietenkin ne sinne, mihin haluaa.

Liimataisen mielestä pöntöt kannattaa laittaa paikalleen vitkuttelematta.

– Nyt tintit jo katselevat pesimäpaikkoja.

Kaikki pöntöt olivat samanlaisia. Lintuharrastaja Jukka Haurun mukaan ne oli tarkoitettu pikkulinnuille, kuten pikkuvarpusille, tiaisille ja kirjosiepoille.

Osat oli valmistettu Raahen kaupungin hanketoiminnan ja kehittämisen Vihernikkaripajassa.

Ohjaaja Aki Leppälän mukaan kampusalueelle on laitettu ensimmäiset pöntöt vuonna 2016 ja tarkoitus on laittaa lisää.

Luontoväen käsitys on, että metsät ovat niin harvaksi hakattuja, ettei siellä ole kaikkia tarpeellisia biotyyppejä, joita linnut tarvitsisivat. Luonnossa on pula hyvistä pesäpuista.

– Metsissä ole lahopuita. Jos metsä on hakattu ympäriltä, ja siellä on keskellä yksi lahopuu, niin ei se paljon houkuta pesimään. Varpushaukka pääsee nappaamaan sieltä helposti, sanoi luonnonystävien puheenjohtaja Kauno Siltala.

Pönttöjä ei ole koskaan liikaa.

– Ennemmin niistä taistelua tulee, kuka ne saa, vakuuttaa Siltala.

Pihapönttöään työsti kampusalueella muun muassa Eskolan perhe. Lasikankaalla asuva Pekka Eskola halusi saada pienelle tyttärelleen Liljalle lisää pikkulintuja seurattavaksi. Niinpä kotipihan 8 pöntön lintuyhteisö saa nyt 2 uutta naapuria. Perhe on seurannut lintujen ruokintapaikalla viime keväänä muun muassa kahdeksaa mustarastasta, jotka ovat pesineet lähellä.

Ne, joille lintujen seuraaminen on tärkeää, voivat kotonaan kiinnittää pönttöihin pienen kameran, josta voi seurata pesinnän edistymistä. Aki Leppälä muistuttaa, että pönttöjen kuhinaa voi seurata myös sivusta asentamalla kameran naapuripuuhun.

Pönttötapahtuman järjestivät lintutieteellinen yhdistys Surnia, SEY Raahe, Lintukummit, Raahen seudun luonnonystävät ja kaupungin hanketoiminta ja kehittämisen Vihernikkari.

Tapahtuma on järjestetty ensimmäistä kertaa jo 15 vuotta sitten Hiirenkorvan pihassa, muistelivat alan konkarit. Tapahtuman iloiseen tunnelmaan ihastunut hanketoiminnan ja kehittämisen johtaja Hannele Meskus uskoo, että siitä tulee hyvä vuosittainen osa hanketoiminnan järjestämiä tilaisuuksia.

Fakta

Linnunpöntöt

Jos pöntöt tulevat metsään, jossa ei tarvitse miettiä ihmisen häiriötä, ripustuskorkeudeksi riittää hartioiden korkeus.

Vilkkailla alueilla pöntöt kannattaa ripustaa juuri ihmisen ulottumattomiin.

Muovilla päällystetty kuparilanka sopii hyvin pienempien pönttöjen kiinnitykseen. Myös tietokoneiden piuhat, esimerkiksi verkkokaapelit, ovat hyviä. Niiden sisällä on kuparilankaa, joka venyy lämpötilan vaihdellessa, lisäksi muovipäällyste hidastaa sitä porautumasta puuhun. Ohuemmat piuhat sopivat pienempien ja paksummat raskaampien pönttöjen kiinnitykseen.

Pöntön paino pitää sen paikallaan, vaikka kiinnityskohdassa ei olisikaan oksantyveä, kunhan solmun tekee pitäväksi.

Pöntön paikkaa valitessa pitää ottaa huomioon, että poikasten pitää saada turvallinen lähtö pöntöstä. Ne tarvitsevat suojaisaa aluskasvillisuutta, joten poikasia ei kannata altistaa aivan avonurmikolle varislintujen syötiksi.

Pöntöt kannattaa puhdistaa vuosittain. Se kannattaa tehdä talvella pakkasella, jolloin pöntössä majailevat kirput ja väiveet ovat horroksessa. Ne purevat ihmistäkin ja voivat siirtyä myös kotieläimiin. Puhdistusjätettä ei kannatakaan jättää kotipihalla maahan lojumaan.

Raahessa rekisteröitiin miljoona linnunpönttöä -kampanjassa 4 170 linnunpönttöä, Siikajoella 2 654 ja Pyhäjoella 1 568.

Lähde: Miljoona linnunpönttöä -nettisivut
"Jos pönttöön ei tule lintua, saattaa se olla liian vilkkaalla paikalla, jolloin se kannattaa siirtää syrjempään."
Kauno Siltala
Ilmoita asiavirheestä