Moni suomalainen on parhaillaan kesälomalla. Suosituin lomasesonki alkaa meillä juhannukselta. Osa pystyy siirtymään lomatilaan ongelmitta, työasiat eivät kummittele mielessä eikä työsähköpostia tule vilkuiltua. Heillä loma täyttää tarkoituksensa ja palautuminen pitkän talven jälkeen tapahtuu nopeasti.
Nopeiden palautujien lisäksi entistä suurempi osa lomailijoista vastailee työpuheluihin ja -sähköposteihin lomallaankin. Etätyöt ja älypuhelimet mahdollistavat työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta, joten koti- ja lomaympäristössäkin vastaamisesta on tullut normaalia. Tämä on tyypillistä etenkin asiantuntijatyötä tekeville, joiden hyvinvoinnille olisi erityisen tärkeää, että päänupin stressitaso välillä madaltuisi.
Elimistö kaipaa lepoa ja taukoa suorittamisesta. Työssä voi olla imua ja työntekijällä kunnianhimoa, mutta ilman palautumista muistiongelmat lisääntyvät ja nopea ajattelu vaikeutuu. Pää tarvitsisi aina välillä vähintään pari viikkoa huilia, kertoi interaktiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Ylen haastattelussa viime viikolla.
Lomalla aivojen pitäisi saada ihan toisentyyppisiä virikkeitä kuin työssä. Jos työt tehdään digimaailmassa, auttaa käsillä tekeminen, ulkoileminen, kulttuuririennot, yhteislaulu tai vaikka lavatanssit irtautumaan työrutiineista. Kesä olisi hyvä hetki harjoitella myös kännykkäriippuvuuden kukistamista. Mitä jos puhelimen jättäisikin kauppa- tai kyläreissun ajaksi kotiin? Tai määräisi itselleen nettiaikaa, jotta loma ei vierähtäisi ruutua tuijottaessa.