Raahen alueella kunnat ja kuntayhtymät keräävät kahden miljoonan euron tuntumassa olevan potin lomarahojen leikkauksista. Raahen kaupungille siivutus tuottaa yli miljoona euroa. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän leikkauskassa on vajaat miljoona euroa. Siikajoella lomarahoista kertyy 70 000-80 000 euroa ja Pyhäjoella noin 55 000 euroa.
Eikä siinä kaikki. Kunnille on odotettavissa lisää kiky-hyvää. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki toteaa yhtymän palauttavan omat lomarahaleikkauksista saadut säästönsä kunnille maksuosuuksien pienenemisenä. Voidaan sanoa, että Raahen 600 000-680 000 euron, Siikajoen 130 000-144 000 euron ja Pyhäjoen 70 000-80 000 euron maksupalautus on suoraa tuloa.
Suhtautuminen kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomaan 30 prosentin lomarahojen leikkaukseen vaihtelee ymmärtävästä tuomitsevaan. Sekin on keskusteluttanut, että leikkaukset eivät ole koskeneet kuntien omistamia yhtiöitä, kuten esimerkiksi Raahessa Raahen Energiaa tai Kiinteistö Oy Kummattia.
Yhden kuukauden tilipussissa yli 600 euronkin menettäminen tuntuu, mutta vuoden mittaan 0,5 prosentin veronalennus tuo hienoista lievitystä. Toisaalta kilpailukyvyn nimissä sote-maksuja siirtyi työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi. Miinusta sekin palkansaajan kukkarossa.
Mielipiteestä riippumatta useimpia kuitenkin kiinnostaa, mihin leikkauksilla kootut varat ohjataan.
Kikyä synnytettäessä puhuttiin paljon sen työllistävästä vaikutuksesta, kun palkan työnantajakustannuksia alennettiin. Myös julkisen sektorin velkaantumisen hidastamisesta puhuttiin.
Lomalta tavoitettu Siikajoen kunnanjohtaja Mauno Ranto nauraa makeasti kysymykselle kunnalle pankitettavien lomarahojen käytöstä. Mikäli kiky-yhtälöstä veronalennuksineen jää kuntaan ylimääräisiä euroja, niin ne menevät Rannon mukaan kunnan käyttötalouteen. Korvamerkittyjä kohteita ei ole, eikä summalla uusia työpaikkoja synny. Rannon arvio on, että kunta jää plussalle korkeitaan muutamia kymmeniä tuhansia euroja erinäisten verotuksellisten vaikutusten jälkeen.
Ranto myös ihmettelee reaalisten hyötyjen laskemisen vaikeutta työajanpidennyksessä. Miten selvitetään, mitä hyötyä päivittäisestä kuuden minuutin työajan pidennyksestä on koitunutkaan?
–Ne menevät kunnan pohjattomaan kaivoon, vastaa Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen niin ikään lomalta.
Soronen toteaa, että toki lomarahojen leikkaus auttaa julkisen talouden tasapainottamista ja parantaa kunnan tulosta saman verran. Pyhäjoella hyvinvointikuntayhtymän ja kunnan yhteistulos merkitsee veroprosentissa 0,25 prosenttia, mutta kunnallisveronalennusta ei Soronen lähde lupaamaan.
–Yksi puro tämäkin, toteaa Soronen ja muistuttaa Pyhäjoen mittavista investoinneista.
Veronalennuksia ei lupaa Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Myllymäkikään. Hän toteaa lomarahoista kaupungille kertyvän summan vahvistavan kaupungin taloutta, menevän puskurin rakentamiseen. Sitä hän toteaa tarvittavan mahdollisten yllätysten varalle. Vaikkapa aikaan, jolloin korot lähtevät nousemaan. Raahen yli 140 miljoonan euron velkamäärässä ei mikään pikkujuttu.
Kikyä Myllymäki pitää kaksipiippuisena juttuna, viehän se ostovoimaa ja myös kunnilta verotuloja.
–Jos tuolla hoidetaan ongelmat, niin hyvä juttu vaan. Jos ei, niin paljon melua tyhjästä, toteaa Myllymäki ja arvelee kiky-hyötyjen nähtävän vasta ajan kuluessa.
Myllymäki muistuttaa myös, että valtiolla on tapana ottaa takaisin antamaansa. Valtionosuuksien pienenemistä on jo odotettavissa.
–Vielä joskus, kun olisi velat maksettu, mutta ehkä hyödytön pyyntö, huoahtaa Myllymäki.
