Lu­ki­jal­ta: Evo­luu­tio­ta ka­lois­sa? Ei mah­dol­lis­ta

Kirjoittaja ottaa kantaa viime maanantain Raahen Seudussa olleeseen juttuun.
Kirjoittaja ottaa kantaa viime maanantain Raahen Seudussa olleeseen juttuun.

MIELIPIDE RS 18.6. oli juttu, jossa käsiteltiin kalojen evoluutiota. Onko kalojen evoluutiosta todisteita? Mielestäni ei ole.

Evoluutio on petollinen termi, koska sillä voidaan viitata päinvastaisiin muutoksiin. Evoluutio on: ”teoria, jonka mukaan kaikki maailman elämänmuodot ovat lähtöisin yhdestä lähteestä” (Kerkut, Oxford, 1960.) Tämä viittaa prosessiin, joka kehittäisi uutta informaatiota (rakennus- ja toimintaohjeita).

Sillä mikrobeista on voinut kehittyä hevosia ja ihmisiä, vain jos on mekanismi, joka ’kehittää’ ennestään täysin uusia elimiä ja rakenteita (silmiä, raajoja, kavioita), joita mikrobeilla ei ole. Uusien rakennusohjeiden syntyminen olisi etenevää evoluutiota.

Muutoksilla, jotka eivät lisää uutta informaatiota, ei voida perustella teoriaa kaikkien eliöiden yhteisestä alkuperästä. Informaatiota kehittävästä evoluutiosta ei ole havaintoja, niin kuin biofyysikko Lee Spetner sanoo kirjassa - ’Not by Chance’: ”Toistaiseksi yhtäkään sellaista ei ole olemassa”.

Entä mitä tapahtui kalojen perimälle? Kehittyikö uutta informaatiota? Ei, vaan kalat sopeutuivat olosuhteisiin, jo olemassa olevan informaation rajoissa.

Luonnonvalinnan kautta tapahtuva sopeutuminen on prosessina saman laatuinen kuin jalostus. Esim susista on saatu valikoinnilla aikaiseksi kaikki koirarodut synnyttämättä mitään uusia rakenteita.

Biologinen muuntelu ei perustu uusien alleelien evolutiiviseen syntyyn, vaan jo olemassa olevan aineksen uusiin yhdistelmiin ja valikointiin.

Eliöissä on suuri sisäinen muuntelupotentiaali, jotta ne voivat vastata muuttuviin olosuhteisiin. Näemme vain muuntelua joka voi tuottaa jo olemassa olevien rakenteiden eri variaatioita (isoja ja pieniä kaloja), mutta ei uusia. Muuntelussa häviää informaatiota, koska sopeutuminen tapahtuu geenivaraston kustannuksella.

Kun populaatiosta syntyy osapopulaatio, niin se voi parhaimmassa tapauksessa sisältää saman määrän alleeleja kuin alkuperäinen populaatio, mutta usein vähemmän.

Hyödyllisten mutaatioiden suhde vahingollisiin on yksi miljoonaa kohti ja suurin osa on lähes neutraaleja, eikä valinta siksi näe niitä.

Näin lievästi haitalliset kertyvät ja ajan mittaan se laskee eliöiden elinkelpoisuutta. Tästä seuraa sukupuuttoja ja sairauksia, ei uuden kehittymistä.

Huomaa, vaikka muuntelulle annettaisiin aikaa kuinka paljon tahansa, niin se ei kasaudu uusia rakenteita aikaansaavaksi kehitykseksi, vaan mitä enemmän aikaa, niin sitä vähemmän informaatiota.

Nämä biologiset muutokset on ennustettavissa Raamatun pohjalta.

Toni Torppa
Mainos
Raahen Seudun pelit

Pelaa Raahen Seudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä