MIELIPIDE Kouluverkkouudistuksen myötä Jokelan koulua ollaan jälleen kerran lakkauttamassa. Kyläläisten näkemys on vuosien myötä vain vahvistunut: jokainen kylän vanhemmista ja lapsista haluaa säilyttää turvallisen ja lapsenkokoisen kyläkoulun.
Jokelan kylä on sen eri-ikäisille asukkailleen kyläyhteisö parhaimmillaan. Moni nuori perhe on halunnut rakentaa kotinsa juuri tänne myönteisenä Vastavoimana sille tosiasialle, että kokonaisuudessaan Raahesta muuttaa vuosi vuodelta ihmisiä yhä enemmän pois. Nyt jos koskaan lapsiystävälliseksi itseään kutsuvassa kaupungissa tarvitaan lapsimyönteistä päätöksentekotaitoa.
Viimeisten vuosikymmenten aikana lakkauttamista on perusteltu joka kerta samoilla syillä: lapsimäärän on nähty tulevina vuosina pienenevän ja lakkauttamisella saavutettavan säästöjä. Kerta toisensa jälkeen kyläläiset ovat herättäneet päättäjiä näkemään kyläkoulun arvo paitsi erinomaisena pedagogisena ratkaisuna myös koko kylän sydämenä.
Ja toisin on käynyt kuin päättäjät ovat pelänneet: Jokelassa on ollut viime vuosina lapsia enemmän kuin koskaan aiemmin. Oppilaita koulussa on niin paljon, että muutama vuosi sitten saamistamme siirtotiloista huolimatta eskarilaiset kuljetetaan Olkijoelle ja kuutosluokkalaiset käyvät koulua nykyään Pattasissa. Tulevan pyörätien myötä kylään muuttanee yhä enemmän asukkaita. Siirtoa perustellaan oppilasmäärän romahtamisella, vaikka juuri Jokelassa oppilasmäärät ovat ennusteissa liki ennallaan toisin kuin missään muussa Pattijoen koulussa.
Evp. sivistystoimenjohtaja Pekka Karjula otti viisaasti kantaa kyläkoulujen säilyttämisen puolesta (RS 20.10.2019): terveitä kyläkouluja sulkemalla ja korvaavia koulutiloja rakentamalla kaupunki todellisuudessa vain lisäisi velkataakkaansa 20 – 30 miljoonalla eurolla. Myös AVI:n opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola kyseenalaistaa kyläkoulujen lakkauttamisilla saavutettavat säästöt (Kuntalehti 4.8.2017). Hänen mukaansa ennakkoon tehtyjen laskelmien mukaan säästöjä pitäisi kertyä Suomessa nykyään vuosittain 800 miljoonaa euroa eli kuntien perusopetuksen valtionosuuksien verran. Edes säästöjä ei siis näytön perusteella lakkauttamisista aina todellisuudessa kerrykään. Jokelan koulu on viime kesän aikana remontoitu eikä koulussa ole sisäilmaongelmaa toisin kuin Pattasten koulussa, johon oppilaat oltaisiin siirtämässä.
Vain kaksi vuotta sitten opetus- ja kasvatusjohtaja Lucina Hänninen vieraili koulullamme ja päätyi siihen, että Jokelassa on jatkuvaa koulun tarvetta. Miksi ihmeessä valitsemamme edustajat haluavat tätä todellisen asiantuntijan lausuntoa vasten tehdä lakkauttamispäätöksen?
Kyläkoulu on muutakin kuin paikka, jossa päivisin saadaan laadukasta ja yksilöllisesti huomioivaa opetusta sopivankokoisissa ryhmissä. Se on lisäksi paikka, jossa lapset oppivat tuntemaan kaikki lähiympäristönsä lapset pienestä pitäen. Se on paikka, jossa lapset viettävät yhdessä aikaa koulun jälkeen erilaisissa kerhoissa tai ihan muuten vain. Koulu on sen kokoinen, että retkillekin pystytään lähtemään kaikki yhdessä.
Tutkimusten mukaan pienissä kouluissa kiusaamista tapahtuu vähemmän kuin isommissa. Lasten mukaan Jokelan kouluun voi mennä sellaisena kuin on. Lapsilla on hyvä olla eikä ole tarvetta häiriökäyttäytymiselle. Kyläkoulu on oppilasta ja kotia lähellä, koulumatka on kaikilla kohtuullinen toisin kuin pitkät kilometrit jättikouluun. Elinvoimainen kyläyhteisö kasvattaa lasta perheen ja koulun tukena: tästä meillä lapsilla ja vanhemmilla on monia omakohtaisia kokemuksia. Näin toimivasta systeemistä tavallisesti vain haaveillaan – sellaista on mahdoton keinotekoisesti isollakaan rahalla korvata. Eikö tätä kaikkea hyvää olisi parempi vahvistaa tekemällä viisas päätös koulun säilyttämisestä?
Jokelan koulun oppilaiden vanhemmat:
