Keskiviikon Raahen Seudussa oli jälleen juttu rantojen ja metsäalueiden kaavoittamisesta, jossa muun muassa Antero Aulakoski totesi yllättyneenä että valtuustosta löytyy äänenpainoja kaupungin kehittämistä vastaan ja että Kaupunginrantaan voidaan saada vetovoimainen alue ja sitä kautta ihmisiä tänne. Uusi kaupunginjohtaja mainitsi alueen olevan kaupungin etupiha.
Lähiluonnon tärkeydestä kaupunkilaisille on tehty useita tutkimuksia ja tulokset ovat kaikissa niissä olleet kiistattomat. Luonnossa liikkuminen vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja auttaa masennukseen.
Alue alueelta merenrannat on kaavoitettu asutukselle. Itse käyn lenkillä joka arkipäivä Pikkulahden rannassa ja Pitkänkarin metsässä.
Ajatus siitä, että kerrostalot ja muu asutus täyttäisi muutaman vuoden päästä tuon itselleni tärkeän stressinpoistopisteen, on todella ahdistava.
Tiedän alueen olevan myös monelle muullekin äärimmäisen tärkeä. Tuon alueen muuttuessa asutusalueeksi, ei keskustalaisilla ole lähiluontoa enää lainkaan.
Tämän hetkisiä Pikkulahden taloja, samoin kuin Kaupunginrannan taloja, perusteltiin tuolla samalla vetovoimalla. Saadaan Raaheen uusia asukkaita. No saatiinko? Montako ulkopaikkakuntalaista on kaupunkiin muuttanut noiden asuntojen takia?
Ja uudelle kaupunginjohtajalle terveisiä: Ei kukaan halua omalle etupihalleen kerrostalo/pientaloaluetta. Miksi tämän kaupungin pitää kasvaa? Eikö tämä voisi olla hyvä tällaisenaan, pikkukaupunkina?
Muutama vuosi sitten kiersi adressi Pikkulahden alueen ennallaan säilyttämisen puolesta. Siitä ei ollut mitään hyötyä, eikä ole tästäkään kirjoituksesta. Raha voittaa aina.