MIELIPIDE Olin juontajana Saaren koulun kuntotutkimus ja korjaussuunnitelma -tilaisuudessa tiistaina 30.5. Paikalla oli talon työntekijöitä, lasten vanhempia, kunnan vastaavat virkamiehet sekä kuntokartoituksen ja korjaussuunnitelman tekijöiden edustaja. Keskustelua käytiin paljon. Useaa puheenvuoroja yhdisti huoli tilojen terveellisyydestä. Olen huomannut, että monen pelko on, että kuntaa kehitetään, mutta koulupuoli unohtuu.
Olen saanut paljon yhteydenottoja tästä asiasta, olen ne kuunnellut tai lukenut ja painanut mieleen, lukuun ottamatta muutamaa sellaista mielipidettä, josta kunnan historiaan liittyvän piikittelyn poisjättämisen jälkeen ei jäänyt jäljelle kuin tyhjä paperi. Luottamushenkilönä koen, että minun tulee muodostaa mielipiteeni oman harkintani ja kuntalaisten kuulemisen pohjalta. Osa on sitä mieltä, että on väärin käyttää veronmaksajien rahoja nyt tehtäviä korjauksia enempää ja nekin ovat osittain turhia, osa puolestaan on jo katsonut uuden tontin syksyllä alkavaa rakentamista varten, kaikki tuohon väliin mahtuvat variaatiot löytyvät myös. Kenen tai keiden mielipiteen pohjalta minun tulisi viedä asiaa eteenpäin? Koen, ettei minulla, eikä minun mielestäni kunnallakaan ole muuta mahdollisuutta kuin toimia valitun asiantuntijan suositusten mukaan.
Tekninen toimi on teettänyt kuntokartoituksen ja kunnostussuunnitelman. Pyhäjoen kunnan valtuusto on hyväksynyt osana investointisuunnitelmaa Saaren koulun korjaukseen käytettävät rahat. Korjaus siis toteutuu, siitä siis lähdetään liikkeelle. Olen tyytyväinen päätökseemme, nyt huomatut ongelmat, jotka ovat osaltaan vaikuttamassa sisäilmaan, on korjattava ja näin myös tehdään. Ydin kysymys on, mitä sen jälkeen?
Toivon, että korjauksella saadaan rakennukselle joitain vuosia lisäaikaa. Nyt on kuitenkin ryhdyttävä pohtimaan Pyhäjoen kouluverkon ja koulukeskuksen tulevaisuutta rauhassa. Kun katsomme vaikka Pyhäjoen lukiota, on se niin rakennuksena kuin opetukseltaan moderni. Jos rakennus näyttää tänään modernilta, on sen täytynyt olla rakennusaikanaan aikaansa edellä. Uuden koululaitoksen suunnitteluun pitää siis satsata. Korjauksen onnistuessaan tuoma lisäaika auttaa meitä myös hahmottamaan paremmin Pyhäjoen tulevaa lapsimäärää ja tuo suunnitelmien tekemiseen sellaisen levollisuuden, josta käsin päästään parhaimpaan lopputulokseen, kuten lukion kanssakin.
Pyhäjoen kunnan investointisuunnitelma on ollut suuri, ehkä puhtaasti talouden näkökulmasta jopa liiankin. Itse kuitenkin seison hyvällä omallatunnolla tehtyjen päätösten takana, olenhan niitä ollut tekemässä. Mielestäni ne ovat perusteltuja ja sopivassa etunojassa tuleviin kehityssuuntiin nähden, kuten vaalilupauksessani sanoin, en ole jarrumiehenä. Koulu on investointina niin suuri, että sen suunnitteleminen on aloitettava aikaIsin, siksikin nostan tätä keskustelua luottamushenkilönä esille. Jo pelkkä suunnittelutyö vaatinee investointiosaansa oman päätöksen. Nykyisen koulun tekninen ja pedagoginen käyttöikä alkavat tulla tiensä päähän joka tapauksessa.
Mikäli korjaus ei onnistu, on toimittava nopeasti! Keväällä kyseltiin lasten oireista tai epäilyistä vanhemmilta, ilmoituksia ei kovin montaa onneksi tullut. Itsekin olin noiden muutaman kymmenen vastanneen joukossa, joten asia on minulle tärkeä tästäkin syystä.