MIELIPIDE Sattui omituinen tapaus hiljattain. Minulta loppui pillerit koskien sydäntäni. Soitin tapani mukaan sinne, missä reseptit uusitaan.
Alkoi omituinen tapahtumasarja: Eivät uusi reseptiä, vain pieni erä, ensin minun täytyy tulla kokeisiin, en tiedä mistä syystä. Minulla olo oli ihan hyvä.
Tuli kutsu kokeisiin, jota varten oli muun muassa mitattava kotona veren sokeri 9 kertaa vuorokaudessa, mitattava verenpaine 6 kertaa vuorokaudessa ja pidettävä 12 tunnin paasto. Sain otettua kokeita jonkin verran, hankittuani ensi välineet.
Olen melkein yhdeksänkymppinen mies. Minulla on kotona pari vuotta nuorempi huollettava, joka tarvitsee joka päivä jotakin apua ja tarvikkeita kaupasta, lääkäristä, apteekista. Hän olisi jo ollut vuosikausia vuodepotilas, voimat on huvenneet.
Hiljattain sattui tapaus, kun keittelin kahvia aamulla ja meinasin että pian hoidokkikin herää ja tulee kahville. Puhelin soi ja hoidokkihan se soitteli kaupungilta, oli karannut aamuyöstä. Hain hänet kotiin. Tällaista se on, aina oltava valmiina kuin partiopoika. Tämä, jos mikä rassaa hermoja ja unipilleri on tarpeeseen.
Minulla ei ollut mitään mahdollisuutta suoriutua noista mittauksista ja tehtävistä, joita reseptin uusimiseen olisi tarvittu. Verenpainehan siinä nousi. Tällaisen koesarjan voi mielestäni tehdä vanhalle ukolle vain sairaalassa. En tiedä kuka tämän määräyksen antoi, toivon mukaan ohje ei tullut ainakaan ikäpolilta, siellähän tuntuisi olevan ymmärrystä vanhuksille.
Minulla on sydänlääkärinä tohtori, jolle soitin ja hän uusi heti reseptin. Nyt siellä on pillereitä lähitulevaisuudelle.
En ymmärrä mikä tarkoitus tällä oli, epäiltiinkö tässä sydäntohtorin pätevyyttä vai oliko vain kiusantekoa? Olenko astunut jonkun varpaille? Vai onko tämä nykyaikaista vanhuksen kohtelua?
