Suomen Kuvalehden toimittaja sattui aikoinaan ajamaan Saloisten koulun ohi ja nappasi kuvan, jonka hän julkaisi lehdessään otsikolla Suomen rumin koulu. Harmaa, karu ja muodoltaan laatikkomainen koulurakennus kätki kuitenkin alkuperäisessä asussaan kenties Suomen värikkäimmät sisätilat: sisustuksessa oli käytetty 70 väriä.
Saloisten yhteislyseon synty liittyy Rautaruukki Oy:n terästehtaan perustamiseen. Jo sitä ennen Raahen yhteislyseoon hyväksytyistä uusista oppilaista kolmannes ei mahtunut kouluun. Saloisten kunnanhallitus ennakoi oppikouluun pyrkivien määrän kasvavan vielä tästä tehtaan käynnistettyä ja antoi syksyllä 1961 kansanedustaja Antti Kinnusen tehtäväksi tunnustella Kouluhallituksessa, olisiko mahdollista saada kuntaan valtion oppikoulu. Kinnusen myönteisen raportin ja lisäneuvotteluiden jälkeen kunnanvaltuusto oikeutti lokakuussa 1962 kunnanhallituksen lähettämään Kouluhallitukselle asiasta anomuksen, jonka liitteeksi saatiin Rautaruukki Oy:ltä Helge Haaviston johdolla työstetty puoltava lausunto. Koulutiloiksi ehdotettiin Saloisten vanhaa kansakoulua.
Koulun perustaminen eteni joutuisasti: valtion vuoden 1964 budjettiin saatiin sitä varten määrärahat ja toukokuussa 1964 Saloisten yhteislyseosta annettiin perustamisasetus. Koulun saaminen oli aikamoinen saavutus, koska uusia valtion oppikouluja ei tähän aikaan maahan enää juuri tullut peruskouluvalmistelujen ollessa käynnissä. Saloisten kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Tuomaala arveli aikoinaan, että päätökseen saattoi ratkaisevasti vaikuttaa Rautaruukki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, pääministeri Ahti Karjalainen.
Määrärahan saaminen koulurakennusta varten tuotti kuitenkin suuria vaikeuksia. Kunnanisät ponnistelivat sen puolesta yli puoluerajojen, mutta esitykset karsittiin valtion budjetista vuositolkulla. Valtio satsasi kuntien koulurakennuksiin lähestyvän peruskoulun takia. Niinpä samana vuonna perustettu Siikajoen kunnallinen keskikoulu sai heti koulurakennusluvan. Kouluhallitus esitti koulutiloiksi jopa lakkautettavaa Raahen seminaaria, mutta siihen ei kunta suostunut. Ehkä vikaa oli hieman kunnassakin, koska koulurakennuksen tontin kaavoitus kesti peräti neljä vuotta, mihin oli ilmeisesti syynä muuttoliikkeen aiheuttama asuntoalueiden kaavoituspaine.
Koulurakennusrahat saatiin lopulta vuoden 1971 valtion budjettiin, mutta kaiken kukkuraksi pääurakoitsija Käyttörakennus Oy teki konkurssin niin, että uusiin tiloihin päästiin muuttamaan vasta kevätlukukauden 1973 alussa. Saloisten yhteislyseo oli viimeinen valtion rakentama koulu Suomessa. Viivästymisen takia monet eivät olleet päässeet opintielle omassa kunnassa.
Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä syksyllä 1974 Oravan yläaste ja Saloisten lukio saivat käyttöönsä upouuden suuren koulurakennuksen, joka ei maksanut Raahen kaupungille mitään.
