Eräänä aivan tavallisena lokakuun päivänä lähtivät Friidu, rodultaan welsh corgi cardigan, ja hänen Irja-emäntänsä joka-aamuiselle lenkilleen. Sää ei ollut todellakaan paras mahdollinen, sillä oli kylmää ja sateista.
Siitä he viis veisasivat, sillä parivaljakkoa odottivat reipas lenkki ja ties mitkä seikkailut Hiihtomajan metsäisillä poluilla.
Friidu haisteli ympärillä leijuvia jännittäviä tuoksuja ja merkkasi välillä reviiriään hänen emäntänsä jutustellessa hyväntuulisesti koiralleen.
Eläimillä, kuten koiralla, on kyky haistaa sairauksia niin ihmisiltä kuin myös luontokappaleista.
Monet meistä tietävät, että Hiihtomajalle on muotoiltu Rautaruukin kuonasta isohko kumpare. Friidun ja hänen emäntänsä lähestyessä kumparetta koira vainusi siellä jotain erikoista.
Irja olisi tuskin huomannut harmaata kumparetta vasten painautunutta pientä pöllönpoikasta, mutta Friidun tarkka vainu havaitsi sen. Silloin hänen emäntänsäkin huomasi surkeana kyyhöttävän linnun.
Siitä hetkestä alkoi loukkaantuneen pikku pöllön pelastusoperaatio. Irja kyseli netissä, tietäisikö joku neuvoa, missä Raahen tienoilla hoidettaisiin loukkaantuneita lintuja. Heti kohta hänelle soitti Henkka Ukonaho, joka lupasi hakea pöllön heidän kotoaan.
Irja ja Friidu kiirehtivät hakemaan Mikkoa, Irjan miestä, avuksi. Mikko otti mukaansa ison pyyhkeen, johon varovasti kääräisi loukkaantuneen pöllön. Eikä mennyt kauankaan, kun Henkka tuli pöllöä noutamaan.
Lintuharrastajien piireissä löytäjä saa antaa löytämälleen eläimelle nimen, joten Irja antoi Friidun puolesta pöllölle Viirun-nimen!
Viiru vietiin pienhoitolaan, missä hänellä todettiin siipivamma. Vamman lisäksi Viiru oli alipainoinen ja heikossa kunnossa. Irja sai väliaikatietoja hoidon edistymisestä. Viirun kunto parani niin hyvin, että hänet voitiin siirtää talveksi Ranuan eläinpuistoon.
Kevään koittaessa Irjalle soitettiin, haluaako hän olla mukana, kun Viiru päästetään takaisin luontoon. Se oli varsin liikuttavat hetki, kun Friidu ja Irja toivottivat Viirulle, joka oli rengastettu, turvallisia lentoja ja leppoisaa oleskelua Hiihtomahan metsiköissä.
Tarinan kertoili Irjan ystävä
