LUKIJALTA Otsikon lause on tarttunut ajatuksiini Mannerheimin lastensuojeluliiton koulutusmateriaalista. Lause pitää sisällään monta ulottuvuutta, menneisyydestä ja nykyajasta.
Vanhemmuus ei ole koskaan ollut yksilöprojekti. Varhaisina aikoina läpi yhteiskunnan lapset ja lasten hyvinvointi on ollut laajemman joukon vastuulla. Apuna ovat olleet isovanhemmat, sisarukset ja koko yhteisö. Näin on siis ollut lähes viime päiviin asti. Toki aikojen kulkuun mahtuu erilaisia vaiheita johtuen yhteiskuntien tilanteista.
Nykyaikana yhteisön tuki ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Olemme siirtyneet pois maatalousyhteiskunnasta, jossa perheet ja suvut elivät lähekkäin. Nyt isovanhemmat ja muu suku voivat olla kaukana lapsiperheiden arjesta. Perheet siirtyvät työn perässä maalta taajamiin ja kaupunkeihin. Lisäksi isovanhemmat ovat yhä pidempään työelämässä. Nämä muutokset ovat seurausta yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista.
Yhteiskunnan on siten tultava mukaan vanhemmuuden tueksi. Näin on toimittu ja toimitaan tälläkin hetkellä. Mutta onko tuki riittävää? 90-luvun lamasta alkaen lapsiperheiden tukea arjessa selviämiseen on vähennetty. Lapsiperheiden kotipalvelua saavien perheiden määrää on 1990 vuodesta 2014 vuoteen mennessä vähennetty lähes 80 %. Toisaalta lapsilisien määrä on tippunut viisilapsisessa perheessä vuodesta 1994 noin 40 %. Säästöä on haettu, mutta mitä saavutettiin?
Kiihtyvällä tahdilla saamme lukea mediasta uutisia lisääntyvästä lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Lastensuojelun ja mielenterveyspalveluiden tarve on kiihtyvässä kasvussa. Toisaalta myös syntyvyys on ennätyksellisen alhaalla. Tutkijat ja asiantuntijat tuovat vahvasti viestiä siitä, että lisäämällä lapsiperheiden kotipalvelua ja korottamalla lapsiperheiden etuuksia, saavutamme säästöä pitkällä aikavälillä.
Lapsiperheiden kotipalvelu on varhaista ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen työtä. Palvelulla saadaan paljon hyvää aikaan. Vanhemmilla jää aikaa ja voimia hoitaa parisuhdetta, lasten kohtaaminen ja kiintymyssuhteen luominen parantuu, haastavat elämänvaiheet eivät kuormita perheen vanhempia toimintakyvyttömiksi. Lapsilisien korotuksella voimme helpottaa erityisesti köyhimpien lapsiperheiden asemaa, heitä on jo yli 10 % perheistä. Lapsilisien korottamisella on myös positiivista vaikutusta syntyvyyteen. Lisäksi täytyy muistaa, että lapsilisät kuluu lapsiperheissä pitkälti kotimaiseen kulutukseen.
Nyt on aika tarttua näihin haasteisiin. Jotta asioihin saadaan parannusta, päätöksiä tekemään tarvitaan henkilöitä, joille aihe on tuttu ja omakohtainen.
