MIELIPIDE Lehdet ja viestimet ovat täynnä huonoa vanhushoivaa. "Suurin osa kansanedustajista omissa kunnissaan ovat hyväksyneet supistukset jotka koskevat vanhuksia.”
Raahessa me siis vasurit yritimme monena vuonna saada lisä rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta turhaan. Ensiksi valtuusto päätti yksimielisesti, ettei aluesairaalaan saa tehdä supistuksia. Turhaan kansanedustajamme Katja jopa valitti. Synnytysosasto suljettiin.
Seuraava yritys oli 2013. Saimme Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä talousarvioon. Tarja Ollankedon esityksestä ja monien kannattamana kaupunginvaltuuston päätöksellä puoli miljoona lisää Raahen henkilöstömenoihin. Mutta lisäysesitys tyrmättiin kuntakokouksessa 2013 oikeiston edustajien äänin.
Kun vanhuspalvelulaki tuli 1.7.2013 voimaan, siihen liittyi valtion budjettilaki, Kunnille annettiin lisää valtion osuutta kolmena vuonna. Lain perusteiden mukaan Raahekin sai lähes 2 miljoonaa euroa. Ideana oli, että kunnat olisivat satsanneet saman verran. Esitin tällä perusteella kuntayhtymähallituksessa puolta miljoonaa lisää. Jäin yksin.
Yritin kahtena eri vuonna näillä perusteilla lisää rahaa. Yksi esitys meni Raahen valtuustoon asti. Sain 8 ääntä. Toisen kerran uusi esitys tyrmättiin jo kaupunginhallituksessa. Rahat tuli kaupungin kassaan, niitä ei käytetty vanhuksille! Mahtoikohan kukaan kunta tätä porkkanaa käyttää?
Kun vanhuspalvelulaki tuli voimaan, muun muassa Eläkeläiset-lehdessä annettiin ohjeita, miten lakia voisimme soveltaa. Lähes samanaikaisesti lakia alettiin pirstomaan.
Kirjoitin aikanaan useita mielipidekirjoituksia, muun muassa 2011 vanhuspalvelulain saamattomuuden historian. Jo 1974 Sorsan hallitus teki lakiesityksen, mutta palvelut eivät tunnu olevan riittäviä vieläkään. Palveluja ei ole laajennettu, vaan selvitysten mukaan saantiehtoja myös Raahessakin tiukennettiin. Laitoshoitoa ruvettiin karsimaan ilman kotihoitoon panostusta. Asiantuntijan mukaan vastuu alkoi siirtyä omaisille.
Marraskuussa 2016 hallituksen ryhmäedustajat kertoivat, että hoitajamitoitus pysyy 0,5:ssä. Kertomatta jätettiin, että mitoituksen alettiin laskea alalle kouluttamattomiakin. Näin pienettiin koulutettujen määrää. Silloinen peruspalveluministeri J. Rehula vakuutti, että näin voidaan tehdä. Myöhemmin hallitus kiersi vanhushoivan mitoitusta uudella laatusuosituksella. Mitoitukseen laskettiin entistä enemmän mukaan myös muut kuin alalle koulutetut työntekijät.
Valvira kritisoi tuoreeltaan laatusuositusta. Tästä kaikesta voi todeta, etteivät lait meillä mitään saa aikaan, jos päättäjä ja tekijät eivät ole tosissaan. Turhaa muun muassa persut selittelee. Hehän olivat tuolloin kokonaisuudessaan hallituksessa.