Pääkirjoitus

Lu­ku­tai­to ke­hit­tyy vain lu­ke­mal­la

Heikko lukutaito johtaa helposti syrjäytymiseen ja ongelmiin muilla elämänalueilla.

Suomen kielen lautakunta on huolissaan suomen kielen aseman heikkenemisestä ja puutteista yleiskielen osaamisessa. Myös ruotsin hallinta on lautakunnan mukaan kaventunut. Lautakunta arvioi, että kotimaisten kielten asemaa uhkaa etenkin englanti, jota käytetään jo monessa yrityksessä työkielenä. Myös yliopistoissa englantia käytetään yhä enemmän tutkimuskielenä. Lautakunta vaatiikin valtiolta kielipoliittista ohjelmaa suomen kielen aseman vahvistamiseksi.

Kieli muuttuu vuosien varrella, tulee uusia sanoja ja vanhoja poistuu aktiivisesta käytöstä. Siitä ei tarvitse olla huolissaan, ei vaikka uudissanat olisivat johdannaisia englannin kielestä. Sen sijaan lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen rapautumisesta kannattaa olla huolissaan. Mekaanisen lukutaidon saavuttavat Suomessa kutakuinkin kaikki, mutta luetun ymmärtämisessä on puutteita. Sillä on vaikutusta kaikkiin oppiaineisiin aina matematiikkaa myöten. Ongelmat tekstin ymmärtämisessä vaikeuttavat toimintaa täysivaltaisena kansalaisena. Lisäksi heikko lukutaito johtaa helposti syrjäytymiseen ja ongelmiin muilla elämänalueilla.

Jos luetun tekstin ymmärtämisessä ja tulkinnassa on vaikeuksia, niin vielä vaikeampaa on tuottaa itse sujuvaa ja oikeakielistä tekstiä. Sitä taitoa tarvitaan kuitenkin työelämässä lähes alalla kuin alalla.

Äidinkielen opettajat ovat jo pitempään kiinnittäneet huomiota oppilaiden kirjoittaman tekstin köyhtymiseen. Selkeiden ja täsmällisten lauseiden kirjoittaminen tuottaa monelle vaikeuksia, sanavarasto on suppea ja teksti on tyyliltään puhekielenomaista.