Sade on tullut tänä talvena lumena, ja sitä riittää nyt joka nurkalla. Lumivuoret kasvavat kaupungissa.
– Minusta teiden puhtaanapito on huonontunut, sanoo Raahen keskustassa pitkään asunut näkövammainen Marika Rajaniemi.
Rajaniemestä liikkuminen ulkona on nyt talvella hyvin hankalaa ja epävarmaa. Kun lunta on paljon ja se on hyvin valkoista, kontrastit puutuvat. Näkövammaisen kannalta tiet ja suojatiet ovat hukassa, kun liikennemerkit lumen peitossa. Jalkakäytävän reunaa ei erota ajoradasta, ja tolpatkin niin värittömiä, että niihin törmää.
Rajaniemi, joka liikkuu mielellään paljon ulkona näkövammaisen miehensä kanssa, on huonosta näöstään huolimatta huomannut saman kuin muutkin, että jalkakäytävillä on niin paljon lunta ja on pakko mennä autotien reunaan kävelemään.
Hän toivoo, että paltteet vietäisiin teiltä pois, koska niihin voi kompastua. Myös lumikasat pitäisi kuljettaa pois, sillä ne vaikeuttavat kuulemista ja ympäristön hahmottamista.
– Pelko kurkussa joutuu olemaan.
Wanhassa Raahessa olisi kaunista, mutta käveleminen on työlästä talvella.
– Siellä on kapeat kadut ja niin korkeat paltteet, ettei pääse jalkakäytävälle. Se on aika vaarallista.
Rajaniemestä myös Kreivinaikaan on vaikea mennä.
– Joudumme käyttämään paljon kuljetuspalvelua just huonojen kelien takia.
Lumesta luomattomat jalkakäytävät ovat tyypillisiä Wanhassa Raahessa. Niitä on niin Reiponkadulla, Ämmänkadulla, Saaristokadulla kuin Kirkkokadullakin.
– Jos jalkakäytävät on aurattu, siihen on parkkeerattu auto, on jalankulkija havainnut.
Aurauslumet supistavat 2-kaistaisen Kirkkokadun nyt kutakuinkin yksikaistaiseksi. Jalkakäytävistä ei ole tietoakaan.
Kirkkokadulla kävely on vaarallista kenelle tahansa, sillä sen liikennemäärät ovat kasvaneet suuresti sen jälkeen, kun tien päähän rakennettiin Kylmälahden asuinalue. Katu on etuajo-oikeutettu sairaalalle asti.
Kadun varren asukkaat ihmettelevät, miksi kaupunki ei puhdista Kirkkokadun reunaa kadun pohjoispäässä. Kadun varressa ei nimittäin ole jalkakäytävää vaan viherkaistale.
Raahen kaupungin teknisen toimiston johtaja Pasi Alatalo kumoaa uskomuksen, että Kirkkokadun viherkaistaleen auraus kuuluisi kaupungille. Hänen mukaansa kadun reunojen puhtaanapito kuuluu kiinteistöjen omistajille samalla tavalla kuin se kuuluu muidenkin kadun varressa olevien kiinteistöjen omistajille.
Hän vetoaa kadustapuhtaanapitolain kymppipykälään. Sen mukaan kiinteistönomistajan on puhdistettava viherkaista 3 metrin päästä tontin rajasta.
– Kaupunki ei ole tehnyt haltuunottoa eli ottanut aluetta hoidettavakseen. Kasipykälän mukaan kaupunki voi tehdä niin.
Kasipykälää ei ole Alatalon mukaan käytetty Raahessa kertaakaan. Se tarkoittaa, että kaikkien Raahen kadunvarsien lumenluonti kuuluu kiinteistön omistajille.
Alatalo myöntää, että Kirkkokadulta puuttuvat jalkakäytävät. Hänen mukaansa tilanne ei muutu ehkä 5 vuoteen, koska Wanha Raahe on rakennuskiellossa 5 vuoden ajan.
Vanhan kaupungin asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kadut ja yleiset alueet suunnitellaan vuosina 2020–2022, ja vasta kun ne on hyväksytty, voidaan tehdä muutoksia liikennejärjestelyihin.
Hänen mukaansa Raahen kaupungin työpäällikkö Sanna Kelhältä saa tietoja lumitöitä tekevistä urakoitsijoista.
Lumenluojan ei tarvitse käydä salilla ja terapiaakin saa
Jalkakäytävien puhtaana pitäminen voi olla myrkkyä, mutta se ei ole pakko olla.
Rantakadulla talonsa seinustan viertä päivittäin puhdistava Merja Tyni myöntää, että hän on vähän ikään kuin etuoikeutettu, sillä hän on eläkkeellä ja hän voi puhdistaa lumia säitten mukaan eli aina kun niitä sattuu tulemaan.
– Yhtenä päivänä loin lunta 6 tuntia. Yleensä teen sitä pätkissä, että jaksan, hän kertoo.
Tyni myöntää, että häntä vaivaa kenties lumenluontigeeniperimä. Hänen isänsä oli Oulun Heinäpäässä poliisi, jolla piti aina olla lumet hyvin luotuina.
Tynin mukaan tämän talven hyviin puoliin kuuluu se, että vaikka lunta onkin tullut reilusti, se on ollut kevyttä.
Tyni kuljettaa jalkakäytävältään lumensa kadulta Rantakadun yli Rantapuiston puolelle. Matkalla hän joutuu varomaan kaiken aikaa ohiajavaa liikennettä.
– Ei tämä ole paha asia. 4 vuotta olen yksin tehnyt tätä. Tämä on oikeastaan terapiaa. Eikä tarvitse käydä salilla.
Etenkin hyvällä ilmalla työ tuntuu mukavalta.
– Huonolla ilmalla pitää ajatella se hyötyliikuntana.
