Luonto ha­lu­taan Py­hä­joel­la kun­ta­stra­te­gian vah­vuuk­siin

Pyhäjoen kuntastrategia 2030 palautettiin vielä kunnanhallitukselle valmisteluun.

Jaakko Jukkola nosti monessa yhteydessä lapset esiin. Hän toivoi talousarvioon kodinhoidontukea ja strategiaan parhaita mahdollisia eväitä lasten koulutukseen.
Jaakko Jukkola nosti monessa yhteydessä lapset esiin. Hän toivoi talousarvioon kodinhoidontukea ja strategiaan parhaita mahdollisia eväitä lasten koulutukseen.

Hyvässä hengessä ja innostuksessa rakennettu Pyhäjoen kuntastrategia 2030 ei saanutkaan valtuuston siunausta vuoden viimeisessä kokouksessa.

Keskustan ryhmä halusi lisätä vielä Pyhäjoen vahvuuksien luetteloon luonnon. Meri- ja jokiluonto koetaan kunnassa erityiseksi vahvuudeksi ja koska luonto on käsitteenä strategiassa avattava laajemmin, on se palautettava valmisteluun.

Toiseksi muutokseksi keskusta esitti Tulevaisuuden Pyhäjoen tarinan poistamista strategia-asiakirjasta. Tarinassa avataan visiota kunnasta vuonna 2030, jolloin kunta on vilkastunut, palvelut monipuolistuneet ja kuntakuva kohentunut unohtamatta maalaispitäjän luonnetta.

–Pyhäjoki-tarina on ollut mahtavasti työkaluna strategiaa työstettäessä, mutta tarina on tarina ja se ei ole strategiaa, Matti Pahkala (kesk) sanoi.

Kokoomuksen Raino Peltoniemi jättäisi tarinan paikoilleen strategiaan, jota hän piti hyvänä ja onnistuneena.

–Tätä tehtiin tosissaan ja ajateltiin millainen kunta on. Tavoitteet ovat kovia, mutta kaikilla oli koko työn aikana halu viedä kuntaa eteenpäin ja kehittää sitä. Kaikki kuntalaiset pitäisi saada sitoutumaan samaan, Peltoniemi totesi.

Jaakko Jukkola (valits.yhd) esitti myös muutosta strategian koulutus-osioon.

Jukkola ei hyväksy, että koululaisia kasvatetaan vain kansainvälisyyteen, vaan peräsi lähtökohdaksi kristillisiä ja isänmaallisia arvoja.

–Matkalle lähtevä opastetaan niin hyvin, että hän pääsisi perille. Tälle lyhyelle matkalle kohti ikuisuutta ei lähdetä matkan vuoksi, vaan perillepääsemiseksi. Minusta lapsille olisi annettava parhaat mahdolliset ohjeet ja eväät, Jukkola sanoi.

Sivistystoimenjohtaja Antero Tervonen muistutti kohta 100 vuotta täyttävästä uskonnonvapauslaista. Vuonna 2004 lakiin tehtyjen muutosten myötä uskonnon perusopetuksesta poistettiin tunnustuksellisuus.

–Perusopetuksen opetussuunnitelma, joka on meille velvoittava asiakirja, on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Koulussa on tärkeää, että ihmiset oppivat uskonnoista kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Usko ja sen opetus kuuluu kodeille, seurakunnille ja uskonnollisille yhteisöille, Tervonen sanoi.

Ilmoita asiavirheestä