Tarve vähäpäästöisen liikennöinnin lisäämiseen koituu nyt myös pohjoisen Suomen eduksi. Helsinki–Tornio-radan luokitus EU:n ydinverkkokäytäväksi tuo Suomelle ratayhteyden parantamiseen laskennallisesti 600 miljoona euroa ohjelmakaudella 2021–2027. Kohde on oikea, sillä pääradan varrella asuu puolet suomalaisista. Toki päävastuu ratatöiden rahoituksesta on kansallisten päätösten varassa myös jatkossa.
Vihreät ennättivätkin EU:n rahoituspäätöksen ja liikenteen ilmastotyöryhmän ehdotuslistan vanavedessä julkaista torstaina oman 14 miljardin euron ratainvestointiesityksensä.
Raideliikenteeseen kohdistunut huomio herättää toivoa siitä, että kaksoisraiteen rakentaminen myös Ylivieskasta ylöspäin nytkähtäisi käyntiin. Nyt meneillään olevat ratainvestoinnit ovat keskittyneet Etelä-Suomeen, joten toissa kesänä valmistuneesta Seinäjoki–Oulu-radan parantamisestakaan ei saada täyttä hyötyä irti radan pohjoispäässä. Raideliikenne tulee henkilöliikenteessä kilpailukykyiseksi lentoliikenteen kanssa vain siinä tapauksessa, että junamatka-aikoja pystytään selkeästi lyhentämään.