Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään parhaillaan kuntien käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kuntakorttia. Se on vastaus kuntien huoleen siitä, että maakunta katsoisi kaikkia kuntia samanlaisina.
– Maakuntavaltuutetuille annettavassa hyvinvointikertomuksessa pitäisi tuoda esiin maakunnan tilannetta kokonaisuutena, mutta myös kuntien erityisyyttä. Haluamme antaa kunnille mahdollisuuden näyttäytyä erilaisina, muutenkin kuin vain yhtenä palkkina kaikki kunnat erottelevissa kaaviokuvissa, asiantuntija Sanna Salmela Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelusta sanoo.
Vaikka kunnilla on yhteisiä tekijöitä, on jokaisella kunnalla Salmelan mukaan myös omanlaisiaan haasteita ja vahvuuksia kuntalaistensa hyvinvoinnin suhteen.
Käytännössä hyte-kuntakortin tarkoituksena on antaa ihmisille mahdollisuus vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön omissa kotikunnassaan.
Kuntakorttien valmisteluun on haettu mallia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maakuntakohtaisista infograafeista. Kortissa on perustietoa kunnasta, mutta siihen nostetaan myös kunnan omia erityispiirteitä ja strategisia painopistealueita.
Lähiaikoina kunnat sopivat keskenään, mitkä ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat asiat, kuten elinympäristö ja asuminen, päätyvät korttiin. Kunnilla on mahdollisuus tuoda lyhyesti esiin sekin, mitä haasteita tai vahvuuksia niillä on. Esimerkiksi mikä on kuntalaisten taloudellisen toimeentulon tilanne.
– Yhteisessä työpajassa toukokuun lopussa ideoimme kortin sisältöä. Yksi idea oli se, että kortissa voisi olla kohta ”Tämän meidän kuntamme ainakin tekee hytessä”. Sovimme, että muutaman kunnan kanssa pilotoimme, mikä voisi olla kortin sisältö ja ulkonäkö, Sanna Salmela kertoo.
Olennaista on, että kunnat tuottavat korttiensa sisällön itse.
– Kunnat ovat kuitenkin lähimpänä kuntalaista. Kuntien rooli kuntalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on keskeinen.
Kuntakortin kehittämisen kyljessä on syntynyt myös hyte-kyläkortti.
– Kyläyhdistys täyttää kortin. Korttiin kirjataan, mitkä kyläläisten hyvinvointiin liittyvät asiat omassa kylässä on hyvin, ja mitä pitäisi kehittää. Esimerkiksi ikäihmisellä se voi yksinkertaisesti olla se, että hän ei pääse ulos, kun ei jaksa kolata pihaa. Pihan ylläpito vaivaa mieltä ja vaikuttaa hyvinvointiin. Hyvin arkiset asiat vaikuttavat siihen, koemmeko elävämme hyvää vai huonoa elämää, Sanna Salmela toteaa.
Kyläkortti-prosessi on kesken ja ideointi vasta päässyt alkuun.