Raahella on vakaa aie laajakaistoittaa haja-asutusalueensa. Hankkeella on tulenpalava hoppu, sillä kuituverkon rakentamistukien hakuaika menee pian umpeen.
Kaupungin päättäjät ovat uskomassa laajakaistaprojektin hoidon kaupungin omistamalle energiayhtiölle Raahen Energialle, jolla on kokemusta infran rakentamisesta. Raahen Energia on toimitusjohtajansa Lasse Lahden mukaan valmisasemissa. Vain lopullinen mandaatti valtuustolta ja hallitukselta puuttuu.
Lahden mukaan Raahen Energia aikoo perustaa valokuituverkon rakentamista varten tytäryhtiön, mutta se, tuleeko siitä laajakaistaverkon toteuttaja, on vielä epävarmaa. Yhtiö joutuu nimittäin kilpailemaan verkon rakentamisesta valtion kilpailuttamismenettelyssä. Valtiontuen saa halvin tarjottu verkkoratkaisu.
Laajakaistaprojektissa on kyse valtavasta urakasta, jossa maahan kaivettaisiin 800 kilometrin matkalta 1 000 megan, käytännössä rajattoman nettiyhteyden tarjoava valokuituverkko. Kotiseinään vedettynä se takaisi haja-asutusalueen talouksille kiinteän, häiriöttömän nettiyhteyden ja tv-kuvan.
– Nettiä voisi käyttää kotona niin monella koneella kuin haluaa, kuvailee Lahti.
Raahen Energia on jo teettänyt verkkosuunnitelman ulkopuolisella suunnittelijalla. Laajakaistalain mukaisena tavoitteena on, että 99 prosenttia vakituisista asunnoista, yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista on enintään 2 kilometrin etäisyydellä molempiin suuntiin vähintään 100 megabittiä sekunnissa tarjoavasta tietoliikenneyhteydestä.
– Verkko kulkisi Kasitien vartta ja kantatien 88 vartta ja ylettyisi Vihannin suurimpiin kyliin, Lampinsaareen asti, paljastaa Lahti.
Valokuituverkon rakentaminen maksaisi Raahen Energian tekemien selvitysten mukaan noin 6 miljoonaa euroa.
Hankkeeseen on saatavissa haja-asutusalueilla Viestintäviraston avustuksia. Ne kattaisivat 33 prosenttia eli noin 2 miljoonaa euroa kuluista.
– Raahen kaupungin osuus olisi 2 miljoonaa euroa. Lisäksi Elyltä voisi ehkä saada maaseututukea 0,5–1 miljoonaa euroa. Loput 1–1,5 miljoonaa jäisi yhtiön omiksi kuluiksi, Lahti kertoo.
Vihannin lähidemokratiaillassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna-Leena Mattila kertoi Raahen valtuuston haluavan koko Raahen alueen tietoverkkoon. 4G-verkon rooli pitää myös selvittää. Hän katsoi, että koko alueen pitäisi olla 5 vuodessa verkotettu.
Kaupunginjohtaja Ari Nurkkala puolestaan mainitsi, että varauksia Raahen kaupunginveronmaksajien osuudesta, 2 miljoonaa eurosta, ei ole olemassa.
Lähidemokratiahallituksen vihantilainen jäsen Merja Junnila nostatti yleisöltä aplodit kaupunginvaltuuston haja-asutusaluetta suosiville näkemyksille.
Raahen kaupunki on osana Vedetään kuitua -hankkeessa, joka markkinoi haja-asutusalueen asukkaille laajakaistaliittymää 100 euron liittymähintaan.
Lasse Lahden mukaan tiedot laajakaistaa haluavista kiinnostavat, mutta hän korostaa, että mikään yhtiö ei ole sitoutunut toimittamaan laajakaistayhteyttä 100 euron hintaan.
– Satasella ei paljon verkkoja rakenneta. Omakotiliittymien hinta on yleensä 1 500 – 1 800 euroa, Lahti arvioi.
Liittymän hinta tarkentuu myöhemmin, mutta mitä enemmän asiakkaita, sitä halvempi liittymä on.
– Taksat määrittelee yhtiö, Lahti sanoo.
Ellei ole riittävästi asiakkaita, ei kuituverkkoakaan kannata rakentaa.
Mitä?
Raahen haja-asutusalueelle puuhataan valokuituverkkoa.
Tavoitteena on saada vähintäänkin 2 000 asiakasta, jotka tilaavat valokuidun kotiinsa.
Valokuidun rakentaa uusi perustettava yhtiö, josta tulee Raahen Energian tytäryhtiö.
Valokuituhankkeeseen on saatavissa valtiontukea.
Tukilainsäädäntö on muuttunut. Kaupallisen toiminnan alue on supistunut 2 kilometristä, ja tukea voi saada nyt vain 100 metrin päähän kaupallisen toiminnan alueesta.
Tukea voi saada vain maaseutumaiselle alueelle.
Viestintävirasto maksaa kuituverkon rakentamistukea haja-asutusalueille enää vain ensi kesänä tehdyistä verkkotöistä.
Suomen Seutuverkot ry on hakenut kuituverkkotuelle jatkoaikaa ja lisää määrärahaa.
Raaheen on suunnitteilla nyt yhtiö, jonka liiketoiminta muistuttaa epäilyttävästi muutamia vuosia sitten Elisalle myytyä Pohjois-Pohjanmaan Puhelinosuuskuntaa liiketoimintaa. Yhtiö rakentaa valokuituverkkoa ja ostaa verkkoonsa tv-kanavapaketteja, kuten PPO aikanaan teki.
Yksi ero on selvä: yhtiöstä ei tule osuuskuntaa. Kuituyhtiö toimisi ainakin alkuvaiheessa Raahen Energian tytäryhtiönä yhden kunnan alueella, kun taas PPO oli maakunnallinen osuuskunta.
Raahen Energian toimitusjohtajalta Lasse Lahdelta ei saa kommenttia siitä, kuinka järkevää hänen mielestään PPO:n liiketoiminnan myyminen Elisalle aikanaan oli. Elisalle myytiin joka tapauksessa kaupan mukana paljon PPO:n maahan vetämää valokuituverkkoa, joka on todennäköisesti vajaakäytössä. Lahti myöntää, että joissakin paikoin saatetaan tehdä verkkoa verkon viereen, ellei olemassa olevien verkkojen vuokraamisesta tai ostamisesta päästä sopimukseen.
Valokuituverkko aiotaan vetää maastoon auraamalla se noin 60 sentin syvyyteen, jolloin se ei jätä suuria vaurioita ympäristöön.
– Jokaiselta maanomistajalta pitää saada maahan vetoon lupa, valottaa Lahti projektin haasteita.