Kestilän tilalla Pyhäjoen Pirttikoskella on perjantaiaamuna varhain tuttu meininki. Hilkka ja Erkki Kestilä ovat lypsyllä. 24 lypsävää ja nuori karja päälle pitää huolen siitä, ettei tarvitse miettiä, mitä alkaisi aamulla tekemään.
Maataloustuottajien heikko tulotaso on saanut tänä vuonna myötätuntoa jo kuluttajiltakin. Haastatteluissa on jopa luvattu maksaa maitolitrasta 10 senttiä enemmän, jos korotus menisi tuottajalle. Nykyisin maitolitrasta maksetaan tuottajalle 37-38 senttiä.
Erkki Kestilä ei tällaisiin lupauksiin usko. Hänen mukaansa maitotilan kannattavuus on nyt kiikunkaakun, ja hän ihmetteleekin, miten jotkut pystyvät ja uskaltavat investoida isoihin robottinavetoihin.
– Me olisimme halunneet aikoinaan isomman, mutta hakemus tuli bumerangina takaisin. 30 lehmää oli silloin liikaa, lupa tuli 24:lle, kertoo Hilkka Kestilä.
Heillä on menossa myös työterveystarkastus, jossa he saavat ohjeita työergonomiaan ja myös muuhun jaksamiseen. Hilkka Kestilä kertoo iloisena saaneensa olla kaksi kertaa kuntoutuksessa. Vuosituhannen alussa kerran Aslakissa ja toisen kerran pari vuotta sitten tyky-kuntoutuksessa. Kuntotesteissä lypsykarjatilojen väki sai kiitosta ainakin hyvästä lihaskunnosta.
– Tässä tätä kyykkyä tulee. Joka lehmän alle kyykistytään 4-6 kertaa lypsyn aikana. Lypsäviä on 24, ja ne lypsetään kaksi kertaa päivässä. Laskepa siitä kuinka monta kertaa mennään kyykkyyn, hän naurahtaa.
Se tekee jopa 288 kyykkyä päivässä.
Maatalouslomaa heillä on 26 päivää vuodessa ja itse maksaen sitä saa 120 tuntia lisää. Lomituksista vain kolme saa osua pyhäpäiville.
– En muista milloin olisimme yhdessä olleet lomalla, emäntä sanoo.
Isäntä täyttää tänä vuonna 60 ja emäntä 57 vuotta. Eläkeikä lähestyy, mutta siinä on yksi mutta.
– Myel-eläke on niin onneton, ettei sillä elä, sanoo Erkki Kestilä.
Eläkemaksujen korottaminenkin on riskaabelia
– Mistä sitä tietää, saako niitä rahoja koskaan takaisin, jos vaikka kuolla kupsahtaa kuusikymppisenä, miettii Hilkka Kestilä.
Jatkajaa heillä ei navettatäihin ole, mutta pojat voivat olla kiinnostuneita peltojen viljelystä.
Kestilän navetassa on useamman rodun karjaa.
– Tämä yksi on vähän kuin lemmikki, esitellään suomenkarjan Maakaria, jota emäntä myös Nopsajalaksi kutsuu, koska sillä on niin kiire aina navettaan.
Kulunut kesä oli raskas paitsi eläimille, myös lypsäjille..
– Kuvittelepa kuinka kuumana musta lehmä hohkaa, kun se on ollut päivän ulkona helteellä, sanoo Erkki Kestilä.
3000 litran juoma-asia piti täyttää kaksi kertaa viikossa.
– Varjopaikkojahan ne hakivat, mutta mieluummin olivat kuitenkin laitumella kuin sisällä.
Tuorerehusato on paaleissa ja aumassa. Useampana kesänä karhut ovat kynsineet paaleja rikki. Niin oli taas tänäkin kesänä. Kun isäntä meni noin kilometrin päässä olevalle pellolle katsomaan paalien tilannetta, näkyi niissä vielä ojavettä valuvat tuoreet jäljet ja kynsien raapimat reiät. Vahinkoahan ne aiheuttavat, sillä rehu pilaantuu rikotussa paalissa, jos niitä ei korjaa heti.