Värikkäänä lainehtivan silkin kuvioista tulee ensimmäisenä mieleen liekit. Revontuliakin ne voisivat olla. Tai valtameren koralleita.
–Näihin kuvioihin on tarvittu mehiläisten apua, silkkikuosin suunnittelija ja valmistaja Kirsi Donskoi paljastaa.
Kyse on vahamaalauksesta, jonka tekniikka oivallettiin jo faaraoiden aikakaudella.
Vahamaalauksen tärkein materiaali on mehiläisvaha, jota mehiläiset valmistavat pesäkennojensa rakennusmateriaaliksi. Taiteilijan materiaalia vahasta saadaan, kun siihen sulatetaan ja sekoitetaan väripigmenttejä.
Vahan työstämisessä käytettävä työkalu on silitysrauta.
–Värivahat painellaan kuuman silitysraudan pohjaan ja silitetään alustaansa. Kahta samanlaista lopputulosta ei ole eikä tule.
Vahamaalaustekniikka on Kirsi Donskoille tuttua, mutta tähän saakka hän on soveltanut sitä etupäässä tauluihin ja koriste-esineisiin. Idea tekniikan soveltamisesta juhlapuvun valmistukseen syntyi koulun penkillä.
–Olin suorittamassa yrittäjän ammattitutkintoa. Kävimme arviointikeskustelua Eveliina Noposen kanssa kun välähti, että mehiläisvahamaalausta voisi hyödyntää juhlapuvun valmistuksessa.
Puvun käyttäjä ja käyttökohde ideoitiin saman tien: Raahen oma kansanedustaja Katja Hänninen ja Linnan juhlat.
–Otin yhteyttä Katjaan ja hän innostui välittömästi.
Seuraavaksi alkoi varsinainen työ. Juhlapuvun rungoksi valittiin puku, joka nähtiin Katja Hännisen yllä Linnan juhlassa vuonna 2014. Tuon puvun suunnitteli raahelainen Elisa Karsikas.
Tämänvuotisen "mehiläispuvun" on suunnitellut Niina Lumisalmi-Rousti. Suunnittelija on innostunut puvun ainutkertaisesta kuosista.
–Meillä on materiaali, joka on ehdottoman uniikki ja jota kukaan ei voi mennä ostamaan kangaskaupasta.
Mehiläisvahatekniikalla työstettyjen kuvioiden siirtäminen juhlapukukankaaseen oli luku sinänsä. Mehiläisvahatyöt kuvattiin Jäljen jättiläisen studiossa ja käsiteltiin niin, että niitä voidaan käyttää erilaisissa materiaaleissa.
Monimutkaisessa prosessissa toimi asiantuntijana raahelainen graafikko/valokuvaaja Jaakko Mylly. Kuvion printtaus silkkikankaalle tapahtui Printscorpio Oy:ssä.
Silkkisen taideteoksen ymppääminen juhlapukuun on aikaa ja taitoa vaativa operaatio, jossa on suurimman työn tehnyt ompelija Leena Ojala.
Kokonaisuuden kruunaa raahelaisen Iida Martinin suunnittelemat korut, joiden innoituksen lähtökohta on merellisyys, aaltojen kaarevuus ja kimallus.
Juhlapuvun käyttäjä on innoissaan jo nyt.
–Puku kuvastaa hienosti juhlavuotemme teemaa "Yhdessä", koska puku on usean eri taiteilijan yhteinen luomus, kansanedustaja Katja Hänninen iloitsee.
Silkkikuosissa loimottavat kuviot tuovat hänen mieleensä revontulet.
–Taivaanvalot. Niistähän Suomi on maailmalla kuuluisa.
Puku ei ole vain puku, Katja Hänninen miettii.
–Minulle se kuvastaa kaunista luontoamme, historiaamme ja kansamme tahdonvoimaa nousta vaikeuksien kautta jaloilleen. Näin tapahtui sotien jälkeen. Nyt olemme kukoistuksessa, johon emme olisi ilman suomalaista sisua ja kovaa työtä koskaan yltäneet.
