Mei­kä­läi­set: Suu­res­ti ar­vos­tet­tu kau­pun­gin kippari

Yrjö Reinilä rakasti purjehtimista isänsä rakennuttamalla Excursio-kolmioveneellä. Samalla veneellä hänen äitinsä tuotiin vuonna 1916 Saloisista Raaheen synnyttämään poikalasta.

Kuva: Tuulikki Nousiainen

Asiallinen, jämpti, herrasmies. Nämä luonnehdinnat nousevat ensimmäisten joukossa esille, kun puhutaan edesmenneestä kaupunkineuvos Yrjö Reinilästä.

Raahen Seudun lukijoiden joukossa on edelleen lukuisia, jotka tunsivat Reinilän. Vielä enemmän on niitä, jotka tiesivät hänet.

Liki kaksi vuosikymmentä kaupunginjohtajana työskennellyt Yrjö Reinilä oli isähahmo Raahen kaupungille. Hänellä oli auktoriteetti, häntä arvostettiin ja kunnioitettiin.

Vielä Reinilän aikana kaupunginjohtaja toimi myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Se antoi myös Reinilälle ja hänen sanomisilleen painoarvoa, jollaisesta hänen seuraajansa ovat saaneet vain haaveilla.

Myös Yrjö Reinilä itse tunsi arvonsa ja tiesi kuka hän on. Hänen kerrotaan istuneen kirkossa aina etupenkissä ja saapuneen juhliin usein vähän myöhässä, jolloin kaikkien muiden jo ollessa paikalla hän saattoi ottaa koko estradin haltuunsa.

Johtajalle suotiin johtajan elkeet. Reinilän Raahessa nauttimasta äärimmäisestä arvostuksesta kertoo paljon väite, jonka mukaan yhdenkään ihmisen ei olisi kuultu lausuneen hänestä julkisesti ensimmäistäkään kriittistä sanaa.

Reinilä oli lähtöisin Saloisista, mutta hän oli Raahen mies. Hänen kaupungin hyväksi tekemistä asioista tunnetuin ja kiitellyin on ehdottomasti Rautaruukin terästehtaan junaileminen Raaheen.

Silloinen pormestari ja vastavalittu kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Yrjö Reinilä oli nimenomaan se, jolle vuonna 1957 soitettiin ja kerrottiin Otanmäki Oy:n puuhaavan Suomeen modernia terästehdasta, ja että sopiva sijoituspaikka tehtaalle voisi olla Raahe.

Reinilä, joka oli päättäväinen kaikessa mihin ryhtyi, teki Rautaruukin suhteen kaiken mitä tehtävissä oli. Pelisilmänsä hän osoitti hiihdättämällä talvella 1960 presidentti Urho Kekkosta suunnitellulla tehdasalueella Rojuniemessä. Kekkosen vierailun Raahessa katsotaan olleen viimeinen sinetti sille, että tehdas rakennettiin Raaheen.

Herrasmiesmäistä Reinilää saatettiin pitää jopa jörönä ja jäyhänä, mutta hänet tunteneet tietävät Reinilän omanneen loistavan huumorintajun. Huumoriaan viljellessäänkin hän kuitenkin säilytti aina herrasmiesmäisyytensä.

Reinilää pidettiin hyvänä ihmistuntijana, ja jos hän itse johonkin ihmiseen luotti, hän teki senkin täysillä. Periaatteen miehenä oikeudenmukaisuus oli Reinilälle tärkeää. Hän myös osasi kohdata kaikki ihmiset samanarvoisina.

Kaupunginjohtajana Reinilällä kerrotaan olleen tapana kutsua kaupungin uudet virkamiehet työhuoneeseensa tervehdyskäynnille.

– Hän kätteli, kertoi olevansa Yrjö ja sanoi, että meillä on täällä tapana sinutella toisiamme, kuusi vuotta Reinilän alaisena työskennellyt eläkkeellä oleva liikuntatoimenjohtaja Juhani Tähjänjoki kertoo.