Jos jonkin verran oikoo mutkia suoriksi, karrikoi hieman ja romantisoikin vähän, voi parin viikon kuluttua 50 vuotta täyttävän Reijo Savolan sanoa tekevän pikkupojan unelmatyötä. Hän nimittäin taistelee hyvien puolella rikollisia vastaan globaalissa kybermaailmassa, missä sodan uhkakin on läsnä.
Savola ei kiellä, etteikö hänen työnsä kyberturvallisuuden parissa olisi juuri sitä, pikkupojan unelmaa.
– Tällä alalla on jännää, ja varsinkin kun se jännyys ja tekniikka yhdistyvät eikä mikään ole niin suoraviivaista. Sodankäynnistäkin puhutaan aina silloin tällöin ja ollaan tekemisissä myös oikeitten Puolustusvoimien kanssa, mutta tietysti tämä VTT:llä tehtävä työ ei ihan hollywoodmaista CSI-toimintaa kuitenkaan ole.
Savolaa itseään alassa viehättää ennen kaikkea sen dynaamisuus.
– Koko ajan tapahtuu paljon ja se tilanne mikä oli puoli vuotta sitten, on jo aika vanhentunutta tietoa. Ehkä se on sellainen jatkuva uutuuden viehätys, mikä minut on vienyt mennessään.
Kyberrikollisuus eli tietotekniikkarikollisuus tarkoittaa tietotekniikkaan tai tietoverkkoihin kohdistuvia rikoksia tai tietotekniikkaa ja tietoverkkoja hyväksi käyttäen tehtäviä rikoksia. Kyberturvallisuuden tutkijana Reijo Savolan työtä on kehittää sellaisia teknisiä keinoja, joilla kyberrikollisuutta voidaan torjua pitkässä juoksussa.
– Meidän rooli on enemmän ennaltaehkäisevä. Kyberrikollisuuden käytännön torjunta, sitten kun jotakin tapahtuu tai on tapahtumassa, on enemmän poliisin heiniä. Heillä on omat kyberrikollisuustutkijat sitä varten.
Kuten muussakin rikollisuudessa, niin myös kyberrikollisuudessa rikolliset ovat yleensä aina vähintään askeleen edellä.
– Tilanne on vähän epäreilu, koska ohjelmistojärjestelmät ovat aika monimutkaisia ja niissä on huomattavan paljon aukkoja, joista pääsee läpi. Rikollisten ei tarvitse löytää sieltä kuin muutamat aukot, kun taas meillä suojauksen puolella niitä aukkoja pitäisi tukkia aika rankasti, ja se on jo resurssikysymys, että kuinka paljon tietoturvaan voi käyttää rahaa ja aikaa, Savola sanoo.
Epäsuhtainen asetelma hyvisten ja pahisten välillä on hänen mukaansa johtanut siihen, että jossain määrin jopa hyväksytään se tosiasia, että aina joskus rikolliset pääsevät läpi tietoturva-aukoista.
– Meillä täytyy sitten vain olla taas valmiina uusia keinoja estää, että siitä hyökkäyksestä ei aiheudu mitään merkittävämpää.
Suomi on kyberturvallisuudessa hyvä, tammikuussa julkaistun uusimman Good Country Index -mittauksen mukaan kokoonsa suhteutettuna maailman paras. Reijo Savolan mielestä tällaisiin tutkimustuloksiin on hieman vaarallista tuudittautua, vaikka Suomessa onkin pieneksi maaksi paljon innovatiivisuutta ja menestynyttä tietoturva-alan yritystoimintaa.
– Mehän olemme kokoon nähden tavallaan suurvalta tietoturvaosaamisessa. Toisaalta meillä on hieman helpompi tilanne verrattuna joihinkin toisiin valtioihin, koska eihän meillä aivan hirveästi niitä tietoturvahyökkäyksiäkään ole.
Savola sanoo Suomella olevan mahdollisuudet profiloitua jopa Euroopan tietoturvaosaajaksi. Se edellyttäisi kuitenkin tällä hetkellä turhan hajanaiseksi koetun kyberturvallisuuden kentän koordinoimista ja johtamista nykyistä paremmin.
– Meillä olisi paljon enemmän pärjäämispotentiaalia maailmalla, jos tätä Suomessa tehtävää hommaa saataisiin vähän suoraviivaisemmaksi, hän toteaa.
Raahen Velkaperällä lapsuutensa ja nuoruutensa asunut Reijo Savola on työskennellyt VTT:n palveluksessa vuodesta 2001. Kyseessä on itse asiassa jo toinen kierros, sillä hän teki 1990-luvulla sekä diplomi- että lisensiaattityönsä VTT:lle.
Ennen paluutaan VTT:lle Savola työskenteli seitsemän vuotta oululaisen Elektrobitin DSP-suunnittelijana. DSP tarkoittaa digitaalista signaalin käsittelyä.
– Pari vuotta Elektrobitin ajasta olin Seattlessa USA:ssa. Siellä yksi oikein mielenkiintoinen projekti oli Euroopan avaruusjärjestölle tehtävä maa-asemamodeemi, matalan kiertoradan satelliitti.
Euroopan avaruusjärjestön projekteja Savola kuvaa niiden korkean vaatimustason ansiosta paitsi mukaviksi, myös todella opettaviksi.
– Ne projektit olivat oikeastaan kaikista paras koulu mitä tällä alalla on tullut käytyä, hän sanoo.
Reijo Savola on kirjoittanut ylioppilaaksi Raahen lukiosta 1988, valmistunut sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta 1992 ja tekniikan lisensiaatiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 1995.