–Menneen tunteminen on tarpeen, jotta osaisimme tehdä viisaita päätöksiä tulevaisuutta silmällä pitäen, muistutti professori Kari Alenius.
Mennyttä käytiinkin läpi sunnuntaina Siikajoella Sissipataljoona 3:n perinnejuhlassa, jossa Aleniuksen lisäksi puhujana toimi professori Kalevi Kiviniitty.
Sissipataljoona 3 oli perustettu 1941 Limingassa, ja miehiä pataljoonan riveihin koottiin Tyrnävältä, Temmekseltä, Limingasta, Lumijoelta, Revonlahdelta ja Siikajoelta.
Raahesta saapui kolme reservin vänrikkiä. Pataljoona joutui sodassa koviin taisteluihin.
–Kun muutoin oli pysäytetty vihollisen eteneminen, oli se pureutunut suomalaisilta valtaamiin taisteluhautoihin noin 400 metrin matkalla. Päädyttiin siihen, että vyöryttäminen on paras tapa saada viholliset pois taisteluhaudasta. Pataljoonamme sai tehtäväksi aloittaa toisesta ja 15. Prikaatin neljäs pataljoona toisesta päästä, Kiviniitty kertoi.
Hitaan vyöryttämisen ja seitsemän tunnin jälkeen pataljoonat viimein kohtasivat, vihollinen oli voitettu.
Alenius keskittyi puheessaan taisteluiden toisenlaiseen muotoon, psykologiseen sodankäyntiin.
–Psykologinen sodankäynti on terminä uusi, mutta asiana vanha.
Alenius puhui propagandasta jolla pyritään vaikuttamaan kohdeyleisön ajatuksiin ja toimintaan.
–Motivaation, voitontahdon lisääminen, tai vihollisen voitontahdon vähentäminen, ja neutraaleihin tahoihin vaikuttaminen.
Propagandaa levitetään lehdissä ja mediassa. Uusi propagandan muoto ovat kyberhyökkäykset.
Suomi onnistui psykologisessa sodankäynnissä hyvin sotiensa aikana. Kansaan lujitettiin taistelutahtoa, jolla maa onnistuikin pitämään pintansa suurvaltaa vastaan.
Aleniuksen mukaan psykologisen sodankäynnin olennaisin vaihe käydään rauhan aikana. Kohteesta luodaan myönteistä kuvaa, uskotellaan sen taistelevan hyvän puolesta, vääryyttä vastaan.
Professori Alenius kehotti seuraamaan esimerkiksi venäläistä mediaa, joka näyttää maataan aina suotuisassa valossa.
–Venäjä on palkannut 200 historian tutkijaa omaksi tiedustelukomppaniaksi, jonka tehtävänä on taistella ”vääränlaista” Venäjän historiaa vastaan. Jos esimerkiksi internetissä leviää tietoa, jossa puna-armeija näyttäytyy negatiivisessa valossa, kirjoittajaa vastaan hyökätään, häiritään ja työtä mitätöidään.
Alenius kiitteli suomalaisia, jotka hänen mukaansa pystyvät hyvin tunnistamaan lehdessä ja sosiaalisessa mediassa liikkuvat, propagandan piirteet täyttävät uutiset ja artikkelit.
–Meillä on mahdollisuudet tunnistaa nämä merkit, Alenius totesi.
