Raahen kaupunginhallituksen erityisasiantuntija Kari Karjalainen on valmistanut kaupunginhallituksen toimeksiannosta 3 vaihtoehtoista suunnitelmaa siitä, mitä Merikadun koulun vapautuneelle tontille pitäisi tehdä.
Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jarmo Myllymäen mukaan alueelle on ehdotettu pelkästään asuinalueita. Kerrostaloalueen vaihtoehtoina on kaksi erilaista pientaloaluetta. Myllymäen mukaan kaavoitusosaston jatkokehiteltäväksi on jo mennyt nykyaikaista, tiivistä pientaloasutusta sisältävä vaihtoehto. Se sisältää hänestä aihioita, joita kannattaa hioa.
Myllymäen mukaan rantakaistale, Thompsonin ranta, jää kaavoituksen jälkeenkin vapaaksi eli suuren yleisön käyttöön. Omarantaisia tontteja ei Raahessa ole, eikä niitä tule vieläkään.
Puretun Merikadun koulun tontti ja sen ympärillä oleva kokonaisuudessaan 4 hehtaarin suuruinen vapaa alue on yksi Raahen parhaista, sillä merenrantaan viettävältä törmältä avautuu vaikuttava näkymä Kaupunginlahdelle ja saaristoon.
– Pohjanlahden rannikolla on yllättävän vähän niitä kaupunkeja, joissa merenranta tulee ihan kaupungin syliin, kuten Raahessa, muistuttaa Myllymäki.
Alueen aiemmin varannut Lemminkäinen ehti vuonna 2012 laadittaa siihen suunnitelman, jossa komeili parikymmentä kerrostaloa. Lemminkäisen tavoitteena oli rakentaa alue niin tehokkaasti kuin suinkin. Yhtiö on kuitenkin luopunut hankkeestaan, eikä sitä toteuteta.
Merikadun tulevaisuutta kehitellyt Kari Karjalainen tunnetaan parhaiten meillä entisenä kaupunginjohtajana, mutta hänellä on vankkaa insinöörialan koulutusta arkkitehtuurista ja rakentamisesta.
Hänestä kerrostalolähiö on kauhuskenaario siitä, mitä Raahen komeimmalle merenrannalle, joka on palvelujen, koulujen ja kauppojen läheisyydessä, voisi tapahtua. Hänen mielessään Merikadun ranta-alueelle istuu parhaiten Wanhaan Raaheen kytkeytyvä ruutukaavamainen, mutta nykyaikaiseen uusvanhaan tyyliin rakennettu puinen pientalo-alue, jonka keskuskatu päättyy suoraan mereen johtavalle aallonmurtajalle. Keskuskadun liikenneympyrässä olisi tilaa jopa paikalliselle Pekkatorille.
Karjalaisen laskelmissa Merikadun ranta-alueelle mahtuu 80 pientaloa, joihin mahtuisi asukkaita reilusti yli 200.
Kun 500 neliömetrin tonteista voitaisiin periä 30 000 euroa, on alueen maan laskennallinen arvo noin 2,4 miljoonan euroa.
Raahen Seudun lukijagallupissa lukijat haaveilivat alueelle muun muassa hotellia ja liikuntapuistoa.
– 2,4 miljoonana arvoiselle alueelle ei voi rakentaa liikuntapuistoa. Ja mistä väki hotelleihin? Sen tiedän, että varmasti on ihmisiä, jotka rakentavat omakotitaloja. Tonteilla on kysyntää, sanoo Karjalainen.
Koska alueen infra on pääosin rakennettu eikä raivaustöitä tarvita, kaupunki voisi suorastaan netota tuloja myymällä pientaloalueen tontteja.
Alueelle sopisi hänestä niin maalämpö kuin aurinkoenergiaakin. Aurinkopaneeleja voitaisiin sijoittaa esimerkiksi läheisen teollisuusalueen reunalle suojavalliksi tehtävien autokatosten katoille.
– En ole ajatellut tätä minkään energiayhtiön vaan asukkaan näkökulmasta sitä, mikä on ympäristöystävällistä ja ekologista. Energia pitää pyrkiä tuottamaan niistä lähteistä, mitä paikalla on, Karjalainen sanoo.
Raahen kaupungin kaavoitusosasto käsittelee Karjalaisen laatimaa suunnitelmaa alustavana tutkielmana siitä, mikä alueella on mahdollista. Kaavoituspäällikkö Anu Syrjäpalo huomauttaa, että vielä pitää kiinnittää huomiota suunnittelua rajoittaviin tekijöihin, kuten teollisuuden läheisyyteen. Kaavoituksen osana laaditaan alueelta ympäristöselvitykset ja melumallinnukset.
Hän muistuttaa, että asutusta tehdään kyllä muuallakin teollisuuspäästöjen läheisyyteen.
Huomioitava on myös lähellä olevat maakunnallisesti arvokkaat kohteet, kuten Velkaperän asuinalue, Porvarikoulu ja Kruununmakasiini.
Osayleiskaavassa alueella on merkitty julkisten palvelujen alueeksi ja sille voi sijoittaa vähäisissä määrin työpaikkatoimintaa ja asumista.
– Voidaanko siitä tässä kohdassa perustellusti poiketa, selvitetään asemakaavaprosessissa yhdessä ELY-keskuksen viranomaisten kanssa.
Asuntoaluematon levittäminen alueelle ei ole hänestä ainoa vaihtoehto.
– Ajatus on, että alueelle tullaan kaavoittamaan monipuolisesti eri toimintoja ja että alueesta tulee elinvoimainen kaupunginosa, asuminen mukaan lukien, joka on tiiviissä vuorovaikutuksessa keskustan palvelujen ja elinkeinotoimijoiden kanssa.
Merikadun alueen kaavoitus oli ajoitettu vuodelle 2020, mutta se otettaneen hänen mukaansa jo aiemmin, ensi kesänä työlistalle.
Seuraavaksi Karjalainen siirtyy visioimaan Vihannin taajaman keskustaa. Vihannin alue on huomattavasti Merikadun aluetta suurempi, ja se ulottuu järvialueesta kantateihin.
– Vihannin vahvuudet ovat kantatiet 86 ja 88, rautatie, koulu ja hyvä sote, kiteyttää Karjalainen lähtökohdan.