Tämän syksyn marjasato jää Pohjois-Suomessa keskimääräistä huonommaksi kehnosti onnistuneen pölytyksen, kuivuuden ja pitkän hellejakson takia. Marjastuksessa keskiarvo ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä alueellista vaihtelua esiintyy aina.
Marjastus on liki jokaiselle suomalaiselle tuttua. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan joka toinen suomalainen marjastaa. Marjastus on kuitenkin enemmän ikääntyneiden kuin nuoren polven harrastus, joten vaarana on, että tulevina vuosina entistä isompi osa marjasadosta jää metsään. Se olisi harmi, sillä jokamiehen oikeuksiin kuuluva marjastus on hyötyliikuntaa parhaimmillaan.
Tiedetään, että metsässä oleilulla on kiistattomia terveysvaikutuksia mielen hyvinvointiin. Myös luonnonmarjojen sisältämien ainesosien vaikutukset sairauksien torjunnassa ovat tiedossa ja jatkuvan tutkimuksen kohteena.
Parhaimmillaan marjametsässä voi hoitaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan sekä tehdä vielä jonkinlaisen tilinkin, jos kohdalle sattuu niin hyvä apaja, että siitä riittää myytäväksikin.