Oulun käräjäoikeudessa luettiin maanantaina aamulla murhasyyte. Henkirikoksesta on syytettynä mies, joka syyttäjän mukaan surmasi oman isänsä viime kesäkuussa Raahessa.
Syyttäjä vaatii miehelle elinkautista vankeusrangaistusta. Henkirikos on syyttäjän mukaan tehty erityisen raa´alla ja julmalla tavalla, ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Haastehakemuksen mukaan mies oli mennyt isänsä asuntoon ja kohdistanut häneen voimakasta väkivaltaa. Mies oli esimerkiksi lyönyt puolustuskyvytöntä isäänsä nyrkeillä päähän ja eri puolille vartaloa, kuristanut uhria sekä potkinut häntä voimakkaasti kohti kaulaa. Väkivallan jälkeen mies oli jättänyt isänsä makaamaan asunnon lattialle.
Uhrille oli tullut väkivallan seurauksena lukuisia vammoja, joihin hän oli syyttäjän mukaan menehtynyt.
Tekoajankohtana syytetty oli haastehakemuksen mukaan ollut kannabiksen vaikutuksen
alaisena.
Syytetty kiistää syyllistyneensä isänsä murhaan tai mihinkään muuhunkaan henkirikokseen.
Hän myöntää syyllistyneensä vain pahoinpitelyyn lyömällä uhria muutaman kerran nyrkillä kasvoihin ja aiheuttaneensa tälle menettelyllään turvotusta, mustelmaa ja verenvuotoa kasvoihin. Sen sijaan kuolettavien vammojen aiheuttamisen syytetty kiistää.
– Hän ei ole voinut mieltää, että kuolema olisi seuraus tavanomaisesta pahoinpitelystä. Hänen toimintansa ei ole missään yhteydessä valitettavaan kuolemaan, syytettyä puolustava asianajaja Altti Lepoluoto selitti oikeudelle.
Puolustuksen mukaan isä hengitti, liikkui ja puhui normaalisti, kun poika poistui omaan asuntoonsa.
Puolustus väittää, että isän asunnon ovi oli aina auki ja siellä kävi säännöllisesti ihmisiä, muun muassa juomakavereita.
– Kuka tahansa ulkopuolinen on voinut tunkeutua asuntoon.
Puolustus vaatii, että syytetty pitää vapauttaa oikeuskäsittelyn päätteeksi. Jos tähän ei suostuta, haluavat he, että syytetyn mielentila tutkitaan.
Surmansa saaneen omaiset yhtyvät syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Syytetyltä vaaditaan erilaisia kulu- ja vahingonkorvauksia.
Syytetty vaati käsittelyn aluksi, että koko oikeudenkäynti pidettäisiin suljetuin ovin ja sen asiakirjat määrättäisiin salaiseksi 60 vuoden ajaksi. Hän vastusti myös tiedotusvälineiden pyytämää kuvauslupaa.
Syytetyn puolustuksen mukaan asian käsittelyssä tulee esille muun muassa runsaasti surmansa saaneen, asianomistajien ja syytetyn yksityiselämää, terveydentilaa ja sosiaalietuuksia koskevia tietoja. Lisäksi siellä esitetään arkaluontoisia tietoja edesmenneestä ja tämän omaisista.
– Tietojen julkiseksi tuleminen aiheuttaa merkittävää haittaa edesmenneen omaisille, syytettyä puolustava asianajaja Altti Lepoluoto perusteli vaatimustaan.
Asianomistajia avustava asianajaja Henri Lesonen yhtyi vaatimukseen. Toissijaisesti hän vaati, että tietyt kirjalliset todisteet, kuten oikeuslääketieteellinen ruumiinavauspöytäkirja, kuolinsyylausunto ja surmatun vammoja koskevat valokuvat, käsiteltäisiin ilman yleisöä.
Käräjäoikeus päätti, että kuvaaminen sallitaan kolmen minuutin ajan. Se määräsi useita asiakirjoja salassa pidettäväksi ja päätti, että niitä käsiteltäessä yleisö poistetaan paikalta. Muutoin käsittely on julkinen.
Istuntosaliin on videoyhteys Ruotsista, missä on yksi jutun asianomistajista. Lisäksi salissa on paikalla ruotsin kielen tulkki.