Suomessa on terveydenhuolto heikentynyt ja se on osittain jopa rappiolla. Lääkäreillä ei ole mitään vastuuta tekemästään työstä. On ns. valitusoikeus, josta ei tule mitään muuta kuin joskus vakuutusyhtiön pieni korvaus, joka ei merkitse mitään. OYS on ainakin minun kohdalla toiminut ihanteellisen hyvin. Minulla oli vuosituhannen vaihteessa aivonesteen paine kolminkertainen ja OYS:sin lääkärit olivat kovasti huolissaan siitä. Minä melkein asuin silloin siellä, kun tehtiin kaikenlaisia tutkimuksia siitä, mistä se voisi johtua. Ei selvinnyt, mutta asennettiin stuntti hoitamaan ongelman.
Myös Raahen sairaalan puolella olen saanut hyvää hoitoa. Honkalan matti otti tosissaan minun paljon lukevan pienet hämärtymiset ja ohjasi minut kaiken maailman tutkimuksiin. Siitä se lähti OYS juttu. Sen jälkeenkin olen saanut siallista ja järkevää hoitoa Raahen sairaalan puolen lääkäreiltä.
Mutta, mutta... Terveyskeskus on suurelta osin täysin rappiolla. Vanhemmat lääkärit ovat OK, mutta nuorista lääkäreissä on monta, jotka eivät ymmärrä mitään sairauksista ja niiden hoidosta. He ovat käyneet pienen lääkärikoulutuksen ja ovat mielestään kaiken tietäviä, vaikka todellisuudessa eivät sitä ole. He hölmöilevät ylpeydessään, kun ovat saaneet pienen koulutuksen. Eivät ihan kakki.
Kerronpa teille kokemuksiani. Minulla, yli 50-vuotta metalli-. rakennus-, ym. töitä tehneelle tuli muutama vuosi sitten selkä pirun kipeäksi. Menin terveyskeskukseen. Nuoret lääkärit ottivat minut vähän niin kuin huvittuneena vastaan; sain kovan vaatimuksen kautta muutaman kipulääkkeen. Ne eivät riittäneet kuin muutamaksi päiväksi ja kävin uudelleen – sama tulos. Kolmannelta lääkäriltä sain "kiristettyä" röntgenkuvauksen. Siitä kävi ilmi, että minulla on suuri kulumisvika selässä, joka ei parane koskaan täysin. Sen näytti ja kertoi fysioterapeutti (ei lääkärit) ja hän sanoi, ettei selästä tule koskaan kivutonta, mutta liiku, jumppaa ja kävele ja tee työtä, mitä pystyt. Se oli oikein ja niin olen tehnyt.
Toinen esimerkki. Siitä aivopaineen nousun lääkityksestä minulle tuli krooninen mahatulehdus. Olen käynyt siitä myös pahimmillaan terveyskeskuksessa. Ensimmäinen lääkäri teki diagnoosin, että ei sinulla ole mitään mahankipuongelmaa muuta kuin sinun pitää vain ulostaa enemmän. Siis täysin diktatoorinen hölmöys!
Ja sitten lisää. Minulla oli alkuun mahan lääkkeenä Librax. Sitten sain paremman lääkkeen: Litalkinin. Se oli hyvä ja käytin sitä noin 10 v. Sitten sen saanti loppui käsittämättömästä syystä. Soitin terveyskeskukseen ja pyysin mahankipuun Libraksia. Ei tullut. Minulle määrättiin jotain lapsen ahdistukseen vaikuttavaa lääkettä. Se ei tietenkään vaikuttanut mitään. Soitin uudelleen, sama juttu. Sitten menin itse terveyskeskukseen klo 14. Näin nuoren lääkärin takissaan ja sanoin hänelle tilanteeni, että kirjoita minulle Librax-respti. Hän sanoi ettei ehdi tehdä sitä (mielestäni siinä menisi aikaa korkeintaan 0,5 min). Minä jouduin menemään hätäpäivystykseen. Menin ja odotuksen jälkeen sieltä tarjottiin taas niitä samoja lasten juttuja. Kieltäydyin niistä. Sitten toisen odottelun jälkeen pääsin nuoren lääkärin puheille. Kerroin hänelle ongelmani ja hän kirjoitti 30 tabletin reseptin. Kun ei muka päivystyksessä voi kirjoittaa enempää. Huh,huh, mutta en kironnut, vaikka mieli teki. Sitten kävin oikealla lääkärillä ja sain 200 tablettia. Eli siis nuoret lääkärit kieroilevat näissä asioissa.
Tässä olen esittänyt 5–6 lääkärikokemusta, jotka osoittavat, että kaikilla nuorilla lääkäreillä ei ole ammatin vaatimaa pätevyyttä. He ovat käyneet lääkärikoulun ja ovat hurmiotunteet olevansa huippuja, vaikka mitään pätevyyttä ei heillä ole. Tämähän johtuu tietenkin siitä, että lääkärikoulun läpäisseet saavat korkeinta palkkaa Suomessa. Tyhmyyttä.
Jos halutaan terveydenhuolto hoitaa kunnolla, meidän pitää velvoittaa myös lääkäriksi valmistuneet käytännön harjoituksiin vanhempien lääkäreiden tai hoitajien opastuksella vuodeksi tai pariksi, ja sitten vasta täysi palkka. Kuten muissakin ammateissa. Ei esim. diplomi-insinööri, levyseppä ym. muut ammattimiehet saa koulutuksen jälkeen ennen työkokemusta täyttä palkkaa. Ja, jos he eivät tee työtään pätevästi, he ovat entisiä. Esim. Rautaruukilla menneinä aikoina kaikkien insinöörien piti olla työläisten joukoissa, jotta oppivat, mitä tehdään. Se on menestyksen tae.
Ja sitten tuohon lisäesimerkkiin. Olin aikoinaan Rautaruukilla, Meitä haettiin jopa yöllä tekemään remonttia, jotta tehdas pyörii. Yksi esimerkki: Valssaamolla oli yöllä valssaaja nukahtanut ja painanut väärää nappia ja silloin hajosi koko valssi, jopa metrin vahvuiset akselit katkesivat. Meidät pyydettiin ankaraan remonttiin, jotta Rautaruukilla voidaan tehdä teräslevyjä. Jokainen meistä meni siihen työhön. Muistaakseni tehtiin kolme vuorokautta yhtä menoon työtä, välissä käytiin pari tuntia nukkumassa paskaset haalarit päällä ja jatkettiin työtä. Ja sen jälkeen rupesi taas levyjä tulemaan. Tehtiin näin, vaikka oltiin lähes kaikki ay-aktiiveja. Tietysti tehtiin, koska haluttiin, että tehdas toimii. Lääkäri ei voinut edes työajalla kirjoittaa minulle täysin helppoa reseptiä!
En malta olla mainitsemasta, että olen saanut Raahen terveyskeskuksesta hyvää hoitoa. Ja kirjaston työntekijät ovat maailman parhaiten palvelevia.