Raahen historiassa jopa mainitaan, että kaupunki säilyttää Puu-Raahen. Asia on ollut kesällä kahdesti esillä Raahen Seudussa.
Jo 1997 oli monipuolinen seminaari aiheesta. Silloin uhottiin alueen kuntoonpanoa. Ihmettelen. Aikoinaan jopa kaupunki varasi määrärahan talojen kunnostukseen. Menikö tuolloisiin päättäjiin kateus? Sitä ei koskaan jaettu. Ihmetellä sopii, miten asia jäi rempalleen. Moni väittää, että päättäjien sukupolvi on rakentajia, joka vain tuhoaa vanhat rakennukset.
Vuosikymmenien kuluessa olisi ollut monia mahdollisuuksia eri tukimuodoin avittaa ja kunnostaa aina työllisyystuesta lähtien.
Kaudella 2009-2012 kaupunginhallituksen silloinen puheenjohtaja ja kaupunginjohtajakin, ja monet muut päättäjät, puhuivat Raahen vanhasta kaupungista kruunun jalokivinä.
Asukkaat aiheesta kyselevät, mihin hankkeet on hävinneet. Aikoinaan suunniteltiin, että Raahen vanhasta puutalokaupungista olisi tullut lähes Rauman tasoinen. Siellä vanha puutalokaupunki on toteutunut, mutta ei Raahessa. Joskin eräät ovat kunnostaneet kiinteistöjä. Väitetään, ettei nykytilanteelle, eli Puu-Raahen rappeutumiselle, voida tehdä mitään. On esitetty, että voidaan muuttamalla kaavaa.
Nyt puhutaan ja suunnitellaan kaupunkimme matkailun tehostamista. Puu-Raahen kunnostaminen on tällöin ykkösasia.
Aikoinaan kaupunki siirsi suuremman osan vanhoista paljon kunnostusta vaativista kiinteistöistä Kummatti Oy:lle kaupungin taseen parantamiseksi. Mukana tuli osa Pekkatorin kiinteistöjä. Kuitenkaan Kummatti Oy:lle ei ole annettu taloudellisia mahdollisuuksia korjata niitä. Esim. Kirkkokatu 21 on todella huonossa kunnossa Samoin entinen kirjasto eli ns. Frimannin talo.
Ei ole oikein, että Kummatti Oy:tä moititaan näiden Pekkatorin kiinteistöjen huonosta kunnosta, kun kaupunki on vetäytynyt kokonaan niistä.
Ei ole oikein että Kummatti Oy:n pientuloiset muualla kuin asuvat vuokralaiset voisivat maksaa myös Pekkatorin kiinteistöjen investointikustannukset, kun yhtiö joutuu kamppailemaan suuressa muutoksissa olevissa vuokramarkkinoissa talousongelmissa. On hyvä, jos tässä tilanteessa asukkaat pystyvät ylläpitämään omat käyttökustannukset.
Kaupungin on varattava muutamaksi vuodeksi esim. 200.000 euroa tarveaine- ja muihin kustannuksiin. Työn voi teettää, kuten entisen vanhainkodin/päiväkodin (Merikatu 18) kunnostuksessa tehdään, työttömien työkohteina ja työkokeiluna, tietysti ammattitaitoisen työnjohdon avulla. Esim. myös ns. Langin alakartanon kunnostus kahvilaksi on yksi toimintatapa.
Jopa vanhan kaupungin EU-hankkeitakin on ollut. Valmista ei tule, mistä on kyse? Odotetaanko, että suuret rakennusoikeudet saa käyttöön, kun rönsistynyt rakennus voidaan purkaa?