Kuinka kauniisti kukkivat syreenit ja ruusut meidän kaupungissamme Raahessa. Tuoksukin olisi varmasti yhtä hyvä kuin ennen, jos homenokka ei ois vieny hajuaistia.
Käveltyämme, entiset työkaverit, entisen työpaikkamme ohitse, muistellen: -Oi niitä aikoja, kun Pekkatori oli tuoksua tulvillaan. Syreenit ja ruusut kukkivat. Tervapääskyt pitivät lentonäytöksiä äänekkäästi kirkuen korkeuksissa.-
Nyt täytyy vain ihmetellä. Miten ihimeesä kukaan on voinut valita torin ympärille noin mitään sanomattomia pensasistutuksia? Arvokkaan Pietari Brahen patsaan ympärille oli kyllä yritetty laittaa kukkia liikaakin kuivettumaan.
Tulee väkisinkin ikävä puutarhuri Teuvo Haavanlammen aikoja, jolloin oli kukkia patsaan ympärillä ja ne vielä vaihdettiin keskellä kesää, jos kuihtuivat.
Pekkatori ammottaa tyhyjyyttään, jos saa sanoa suoraan ja olla jotakin mieltä. Suurella rahalla suunnitellusta ja työstetystä torista ois maallikot halunneet kauniin. En tiedä, mitä ovat muut mieltä torin tärkeydestä ja kauneus käsitteestä. Onhan asiaa puitu lehtien palstoilla aiemminkin, mutta en malttanut olla aukaisematta suutani asian suhteen tällä kertaa.
Eivätköhän olisi mahtuneet kasvamaan torin laidoille syreenit ja ruusut, kuten olivat mahtuneet aiemminkin. Olisihan niiden elintilaa voinut hieman rajoittaa kivetyksen ja kivipaasien tieltä, ehkä ajoratakin on mitotettu isommalle liikennemäärälle.
No ajat entiset eivät enää palaa, eikä ole tarvettakaan, mutta muutoskin voisi olla kaunista. Syreenin tuoksuisia kesiä muistellen.
