Arkiaamuina miltei katkeamaton autojono valuu pohjoisesta kohti Raahea. Iltapäivällä virta vie vastakkaiseen suuntaan. Autojonoja katsoessa on helppo uskoa viimeisintä tilastokeskuksen lukua vuodelta 2014, jolloin Raahen työpaikkaomavaraisuudeksi ilmoitettiin vajaat 120 prosenttia.
Humoristisesti Raahen näkökulmasta voi sanoa, että Oulu ympäristökuntineen on eräänlainen nukkumalähiö, siksi runsaasti jo Raahen kaupungilla, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä ja Raahen koulutuskuntayhtymässä käydään sieltä töissä.
Raahen kaupungin runsaasta 1030 työntekijästä noin 12 prosenttia pendelöi Oulusta, Limingasta tai Kempeleestä. Henkilöinä se merkitsee 125 veronmaksajaa. Kun puhutaan kokonaisuudessaan Raahen kaupungilla työskentelevästä työvoimasta, on 173:lla verotuskunta jokin muu kuin Raahe. Prosentteina se on miltei 17, siis miltei viidennes kaupungin työvoimasta tulee ulkopaikkakunnalta.
Luvut ovat toukokuun lopusta, josta ne ovat kaunistuneet ainakin yhdellä. Kaupunginjohtaja Ari Nurkkalan asuinkunta on kesän aikana vaihtunut Raaheksi.
Euroiksi muutettuna puhutaan merkittävästä summasta, sillä ulkopaikkakunnalta pendelöivät kuuluvat enimmäkseen keski- ja hyvätuloisiin. Moni kantaa päällikkö-statusta tittelissään tai on opettaja. Jos leikitellään alakanttiin, keskituloisen noin 3 200 euroa kuukaudessa ansaitsevan verotuloilla, niin vuositasolla puhutaan jo yli 1,4 miljoonan euron summasta.
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omistavat Raahe, Siikajoki ja Pyhäjoki. Sosiaali- ja terveyspalveluja on tuottamassa vajaat 1 350 työntekijää. Heistä alueen ulkopuolelta käy töissä 176 henkilöä. Omistajakuntien ulkopuolelta käyvien prosentuaalinen osuus henkilökunnasta on runsas 13 prosenttia.
Raahen tavoin sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan kuntayhtymän ulkopuolelta töissä käydään eniten Oulusta, Limingasta ja Kempeleestä. Niiden osuus henkilöstöstä on miltei 9 prosenttia. Kauimmaiset reissutyöläiset tulevat Rovaniemeltä.
Jos jälleen leikitellään keskimääräisillä verotuloilla, alueen kunnista valuu muualle Raahen kaupungin tapaan runsaat 1,4 miljoonaa euroa.
Hyvinvointikuntayhtymän talous- ja henkilöstöjohtaja Mikko Weissenfelt, itsekin pendelöivä, on yllättynyt luvuista. Hän on otaksunut, että kuntayhtymän ulkopuolelta ja etenkin Oulun alueelta käydään runsaammin Raahessa töissä.
Joistakin osaajista, muun muassa lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä on ollut pulaa. Jossakin vaiheessa mietittiin jo bussikuljetusta työvoiman saamiseksi.
–Hyvä, että valtaosaltaan olemme omavaraisia. Perustuotanto toimisi ilman ulkokuntalaisia.
Weissenfeltin arvio on, että Oulun yliopisto heijastuu kotipaikkaan. Oulu on opiskelu- ja erikoistumispaikkakunta ja sinne juurrutaan helpommin. Fennovoiman hän arvelee jatkossa tuovan alueelle ainakin sosiaalialan osaajia.
Ammatillista koulutusta tuottavan Raahen koulutuskuntayhtymän henkilöstömäärä painii eri sarjassa Raahen kaupungin ja hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Henkilöstön kokonaismäärä on noin 150. Raahen, Siikajoen, Pyhäjoen ja Merijärven omistaman kuntayhtymän omistajakuntien ulkopuolelta pendelöi noin kolmannes henkilöstöstä. Oulusta eniten, viiden henkilöautollisen verran eli 25 henkilöä.
Jos verokertymiä lasketaan, koulutuskuntayhtymän omistajakunnista valuu runsaat 400 000 euroa muualle.
Raahen koulutuskuntayhtymän talous- ja henkilöstöjohtaja Antti Lantto, itsekin viime syksystä lähtien Oulusta kulkenut myöntää miettineensä muuttoa Raaheen.
–Työpäivät käyvät pitkiksi.
Sen että, niinkin moni jaksaa kulkea päivittäistä pitkää työmatkaa, Lantto arvelee johtuvan olemassa olevista sosiaalisista verkostoista tai lapset eivät halua muuttaa. Asuntokin on jo ehditty hankkia.
–Muutos voi tuntua haasteelliselta.
Raahen työpaikkaomavaraisuus on Raahen seutukunnassa omaa luokkaansa, sillä Siikajoen työpaikkaomavaraisuus jäi reiluun 80 prosenttiin ja Pyhäjoella reiluun 60 prosenttiin. Muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen Pyhäjoen prosentit ovat arvattavasti parantuneet jonkin verran, kiitos Fennovoiman.
Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen.