Ensilunta on ripotellut Raahessa perinteisesti syysmarkkinoiden aikaan. Niinpä keskiviikkoaamuna rätki taivaalta räntää ja tiet olivat sohjoiset ja liukkaat sisempänä maakunnassa.
Myös oulaistelainen Aarne Juhonsalo totesi ensimmäisen räntäsateen lankeavan samana päivänä.
– Veikkaan, että talvi alkaa tänä vuonna vähän myöhemmin. Talven alkaminen on siirtynyt koko ajan ja samalla kesät pidentyneet ja talvet lyhentyneet, Juhonsalo sanoo.
Terminen talvi alkaa kun vuorokauden keskilämpötila pysyy nollan alapuolella. Yleensä se tapahtuu pyhäinpäivän tienoilla marraskuun alussa, mutta saattaa tänä vuonna venähtää.
– Lumipeitekin on vähentynyt ja pysyvä lumi tulee myöhemmin ja lähtee aikaisemmin. Tässä on havaittavissa selvä kehitys.
Tulevasta talvesta Juhonsalo ennustaa lauhanpuoleista.
Talveen mahtuu kunnon pyryjäkin, mutta mitään kovaa pakkauskautta emme hänen arvionsa mukaan tule kokemaan.
– Pakkaspiikkejä tulee, mutta ei mitään vanhan ajan pakkasennätyksiä. Ennätykset ovat nykyään pikemminkin lämpimään suuntaan.
Ennätyksiä rikotaan vuosi toisensa jälkeen ja niitä koettiin taaksejääneenä kesänäkin useita.
Huhtikuu oli ennätyslämmin, toukokuu ennätyssateinen ja heinäkuu ennätyskuiva.
– Keskilämmöt nousevat koko ajan ja muutos on kova lämpimän suuntaan. Muutosta päinvastaiseen ei ole näkyvissä.
Erikoiset sääilmiöt ovat tulleet jäädäkseen ja myös äärimmäisyyskelit, kuten erilaiset myrskyt ja myräkät.
Sateetkin tahtovat roiskahtaa päivässä.
– Elokuun alussa oli hurja sade, Oulaisissa tuli tunnissa 30 milliä vettä. Tämäntyyppisiä pamauksia tulee entistä enemmän.
Ennen vanhaan säätä ennustettiin hyvinkin tarkasti kalenteri kädessä.
Kun on helle helluntaina, niin pakkanen Paavalina (25.1.). Jaakko (25.7.) heittää kylmän kiven veteen. Jaakko ennustaa myös säätä: jos Jaakkona ei sada, tulee hyvä loppukesä. Kun mätäkuussa putoaa lehti puusta, tulee suojasää maaliskuussa. Jos lokakuussa akkunat ovat jäässä, niin tammikuussa vettä sataa.
– Kymmeniä vuosia säätä seuranneena en ole löytänyt näille mitään jatkuvaa merkitystä. Jaakkokaan ei heitä kylmää kiveä, vedet kylmenevät vasta elokuun puolella.
Ilmastonmuutoskeskustelua Juhonsalo on seurannut ihmeissään. Hän itse oli 90-luvun lopulla vakuuttunut, että nyt mennään ja kovaa.
– On merkillistä, kun yhtäkkiä huudetaan ja paasataan, että ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen. Kymmeniin vuosiin ei ole oltu näkevinään ja yhtäkkiä ollaan varmoja tästä. Jos ei ole kunnolla seurattu tapahtumia eikä osattu ennakoida tämän päivän tilannetta, miten voidaan sanoa minkä lämpöistä on 50 vuoden kuluttua? Ei sellaista kykyä ole, voidaan vain veikkailla. Tottakai muutos on menossa, mutta sen etenemistä ei tarkasti kukaan pysty sanomaan.
Lokakuisia sanontoja
Lokakuu ei ole joka kuu: Päivät pienet pilvelliset, yöt pitkät ja pimeät. Halla hanhen siiven alla, talvi joutsenen takana.
Jos lokakuussa akkunat ovat jäässä, niin tammikuussa vettä sataa.
Minä päivänä metsä kuurassa lokakuussa, sinä päivänä toukokuussa lehti vihoittaa.
Jos pihlajassa on lokakuussa paljon marjoja, tulee sateinen syksy ja vähäluminen talvi.
Pirkon päivä, 7.10., on Pyhän birgitan päivä. Lennä, lennä leppäpirkko kivikirkon juureen. Siel saat isältäs voileivän ja äidiltäs punaisen hameen.
Piritan päivästä (7.10.) nuottia valmistetaan, eli alettiin kutoa suuria talvinuottia.
Vanhaan aikaan talvikausi alkoi lokakuun 14. päivä. Silloin viimeistään piti ulkona kaikkien maataloustöiden ola päätöksessään, ja sisätyöt alkoivat.
Oravan metsästys sai alkaa, kun oravan karva oli täysin harmaa.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto