Raahelainen Armi Kinnunen on hoitanut iäkkäiden vanhempiensa pankkiasioita jo neljän vuoden ajan. Laskujen maksaminen onnistuu ongelmitta, mutta vanhemmilla ei ole verkkopankkitunnuksia. Ilman niitä monien asioiden hoitaminen on hankalaa.
Reseptit he ovat uusineet apteekkikäynneillään, koska netissä olevan Omakantapalvelun, jossa reseptejä voisi uusia, käyttö edellyttää verkkopankkitunnuksia. Sama ongelma tulee esiin myös esimerkiksi veroviraston kanssa asioidessa.
Kinnusen isä oli käynyt pankissa hakemassa itselleen verkkopankkitunnuksia. Siellä hän oli kertonut, että tyttärellä on valtuudet vanhempiensa tileihin. Tunnukset jäivät saamatta. Asiakaspalvelija oli kertonut hänelle, että verkkopankkitunnuksia ei saa näyttää edes vaimolleen.
Kielto perustuu lakiin.
– Tämä on täysin käsittämätön lakipykälä, kun pystynhän minä tekemään vanhempieni tileille mitä vaan.
Pankeilla ei ole mahdollista joustaa tässä asiassa, vaan lakia on noudatettava.
– Lainsäädännöllisesti se menee näin, sanoo Raahen Osuuspankin pankkilakimies Jenni Mäki-Petäjä.
Lain mukaan verkkopankkitunnukset ovat henkilökohtaiset eikä niitä saa luovuttaa kenellekään muulle. Lisäksi tunnukset tulee säilyttää sellaisessa paikassa, ettei muilla henkilöillä ole mahdollisuutta saada niitä haltuun. Verkkopankkitunnukset ovat vahvan tunnistautumisen väline.
Verkkopankin käyttäjätunnusten ja avainlukulistan säilytystä on käsitelty Korkeimmassa oikeudessa. Vuonna 2016 Korkein oikeus käsitteli tapausta, jossa puolison verkkopankkitunnuksilla oli tilattu laina luvatta. Korkein oikeus katsoi, että tunnistusvälineitä oli säilytetty huolimattomasti. Tilin haltija oli velvollinen maksamaan jäljellä olevan lainan.
Omaistaan voi auttaa verkkopankkiasioinnissa, mutta tunnukset pitää näppäillä itse. Tunnuksia ei saa näyttää apuna olevalle missään vaiheessa.
Jos pankissa asiakaspalvelutilanteessa huomataan, että asiakas ei jostain syystä voi käyttää tunnuksia itse, niitä ei voida hänelle myöntää. Tunnukset jäävät saamatta myös silloin, jos asiakas kertoo tai antaa ymmärtää, että verkkopankkitunnuksia tulee käyttämään joku toinen.
Asiakkaalle myönnettyjä verkkopalvelutunnuksia ei voi edunvalvontavaltakirjan perusteella luovuttaa toiselle henkilölle. Pankkiasioita voi hoitaa edunvalvojan omilla verkkopalvelutunnuksilla.
Armi Kinnuselle on kerrottu, että ratkaisu ongelmaan olisi se, että hänen vanhempansa hankkivat tietokoneen ja opettelevat käyttämään sitä.
– He eivät ole ikinä käyttäneet tietokonetta!
Hän sanoo, että monien vanhusten tilanne on varmasti samanlainen.
– Emme ole varmasti tämän asian kanssa yksin.
Ikä ja digitalisaatio
Vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta 75–89-vuotiaasta ei ole koskaan käyttänyt internetiä.
Suurin osa ikääntyneistä on vielä täysin tottumattomia käyttämään tietotekniikkaa.
75–89-vuotiaista 24 prosenttia tarvitsee internetiä tiedonhakuun ja 22 prosenttia pankkiasiointiin.
21 prosenttia ikäihmisistä tarvitsee verkkoa sähköpostissa asioimiseen.
Kokonaan tietotekniikasta tietämättömistä ikääntyneistä 5 prosenttia haluaa tietokoneen.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuonna 2016 julkaistun selvityksen mukaan noin 10–15 prosenttia kuluttajista ei kykene asioimaan sähköisesti.
Viime vuoden maaliskuussa aloitti Digi arkeen -neuvottelukunta, jonka tavoitteena on tukea digitaalisten palvelujen kehittämistä niin, että eri väestöryhmät pystyisivät hyödyntämään tasavertaisesti digitalisaation mahdollisuuksia.
Digi arkeen -neuvottelukunta jatkaa työtään ensi vuoden helmikuun loppuun saakka.