MTK:n johtoon tar­jol­la ta­lon­poi­ka Paa­vo­las­ta

Paavolainen Matti Heikkilä on ehdolla MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajaksi. Hän on kasvinviljelytilan ja metsätilan isäntä. Valinta tehdään torstaina valtuuskunnan kokouksessa. Puheenjohtajana hän kuuluisi MTK:n johtotroikkaan.

Kuva: Vappu Kallio

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n valtuuskunnan toisena varapuheenjohtajana 3 vuotta toiminut siikajokinen maanviljelijä Matti Heikkilä elää jännittäviä päiviä. Hän on haastanut istuvan MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajan, äänekoskelaisen maanviljelijän Tommi Lunttilan. Paikasta kilpailee myös vihtiläinen maanviljelijä, kansanedustaja Eerikki Viljanen.

Heikkilä on joutunut nyt tiukkoihin tentteihin alueita kiertäessään. 78-jäseninen valtuuskunta valitsee puheenjohtajansa tämän viikon torstaina. Esimerkiksi ehdokkaiden kielitaitoa on testattu, sillä MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja edustaa Suomea eurooppalaisissa alan elimissä. Metsänomistajana valtuuskuntaan valittu Heikkilä on edustanut Suomea jo nyt esimerkiksi Euroopan metsänomistajien järjestön vuosikokouksessa.

Matti Heikkilä otti Siikajoella Paavolassa sijaitsevan Iso-Huumosen talon hoitoonsa sukupolvenvaihdoksessa jo vuonna 2002, ollessaan 22-vuotias.

Monipuolista viljelykiertoa harjoittavalla kasvinviljelytilalla voidaan nauttia omasta viljasta jopa kahvipullaa syödessä. Nisujauhot ovat myllytuoreita, sillä ne jauhettu omista jyvistä pienessä kivimyllyssä.

Talon isäntä kertoo olevansa henkeen ja vereen maalainen ja ylpeä siitä. Hän ei voi kuvitella itseään asumaan kaupungissa. MTK:n pitäisi hänestä pitää huolta siitä, että tulevatkin sukupolvet voivat tehdä töitä maataloudessa ja maalla.

– Ei tätä työtä tehdä pelkästään ensi vuoden viljan hinnan takia, hän huomauttaa.

MTK:ssa on mietitty omaa roolia yhteiskunnassa.

– Pitääkö MTK:n olla puhdas edunvalvontajärjestö vai yleiseen kansalaismielipiteeseen vaikuttava järjestö, jota tietä voisi vaikuttaa kuluttajiin? Minusta MTK on koko maaseudun edunvalvoja. MTK:lle kuuluu sekin, miten syrjäkylien palvelut ja riittävä infra voidaan turvata.

Heikkilä kantaa huolta valtakunnan alimman tason verisuoniston kunnosta.

– Yksityiset tiet ovat nykyisin paremmassa kunnossa kuin alimman tason valtion tiet.

– On MTK:n ydintyötä vaikuttaa valtioon, jotta resurssit on kunnossa. Kaikkia tierahoja ei voi panna Oulun siltoihin ja moottoriteihin. Valistuksella voisi saada enemmän aikaa.

Hänestä maatalous kaipaa hack the farm -tapahtumia hack the food -tapahtumien tapaan, jotta maanviljely saisi uusia teknologisia ratkaisua. Hänen silmissään siintävät esimerkiksi karhit ja lannoittimet, jotka liikkuvat pelloilla ohjelmoidusti.

MTK:ssa hän haluaisi tuoda esiin omaa ajatustyötään muun muassa maataloustuotemarkkinoilla.

– Meillä on Euroopan korkeimmat tuotantopanokset ja halvimmat hinnat.

Tilanne vaikuttaa todella oudolta, kun samaan aikaan Suomessa tuotetut elintarvikkeet pärjäävät hyvin kansainvälisissä laatututkimuksissa.

– Viljasta ei löydy käytännössä yhtään kasvinsuojeluainejäämiä. Esimerkiksi saksalaisesta oluesta löytyy glyfosaattijäämiä.

Kotimaisen lihantuotannon antibioottimäärät ovat vähäiset.

– Antibiootteja käytetään vain todettuihin sairauksiin ja vain lääkärin määräyksellä. Muualla niitä käytetään ennaltaehkäisevästi.

Hänestä on erittäin hyvä kysymys, miksi suomalaiset eivät arvosta suomalaista tuotantoa rahan muodossa.

– En sano tätä kuppaamiseksi, mutta me ei olla reilussa asemassa. Maataloustuottajat ovat heikossa asemassa teollisuuteen ja kauppaan nähden.

Hän odottaa EU:lta kauppatapasääntelyä.

Asemansa vuoksi Heikkilä on jo nykyisellään antanut MTK:lle oman arvionsa mukaan noin 100 päivää vuodessa. Puheenjohtajana työ vaatisi ehkä 130–­140 päivää vuodessa. Se sopii hänelle, joka asuu vain puolen tunnin päässä Oulunsalon lentokentästä.

– Kun vähän ennen viittä lähden kotoa, niin olen jo puoli kahdeksan aikaan Helsingin keskustassa.

Puheenjohtajana hän kuuluisi MTK:n johtokolmikkoon, jonka muodostavat MTK:n johtokunnan puheenjohtaja, valtuuskunnan puheenjohtaja ja metsävaltuuskunnan puheenjohtaja.

Heikkilä ei ole tyypillinen maajussi. Hänellä on takanaan päättämättä jääneet matemaattisten aineiden opinnot Oulun yliopistosta. Hän ei kadu uranvaihtoa, mutta sitä kylläkin, että hän ei suorittanut opintojaan loppuun.

Hän aloitti yrittäjän uran 17-vuotiaana perustamalla IT-alan yrityksen yhdessä ystävänsä kanssa. Tuolloin vanhemmilta piti saada maistraattiin lupa yrityksen perustamiseen. Yritys on lopetettu yhteisymmärryksessä.

Hän on ollut mukana kunnossapitourakointiyrityksessä mutta luopunut osuudestaan siihen. Nykyisin hän omistaa riistarehujen pakkausyrityksen Huumola Agron, joka välittää pakattua hernettä, jolla metsästäjät ruokkivat riistalintuja.

Maakuntavaaleihin Heikkilä ei aio asettua ehdokkaaksi. Hän kertoo jättäytyneensä politiikasta eläkkeelle 10 vuotta sitten.