Satavuotisen Suomen kunniaksi juhlapuheissa ja keskusteluissa on sodissamme taistelleiden lisäksi nostettu korokkeelle myös kotirintamalla ansioituneet lotat, sotilaspojat ja lottatytöt. Heidän kunniakseen Raahentienoon Suojeluskunta- Lotta- ja Sotilaspoikaperinne ry käynnisti muistolaattahankkeen Raahen ja Pyhäjoen alueella.
Pyhäjoen Saaren koululle kiinnitetty laatta muistuttaa sodanaikaisesta yhteisestä työstä, johon osallistuivat kaikki kynnelle kykenevät. Sotilaspoikiin pääsi liittymään kaikki kymmenen vuotta täyttäneet pojat, muisteli puheessaan kunnialaattahankkeen veturi Jorma Salkosalo.
–Lapsityövoima ei ollut tuohon aikaan rangaistavaa, vaan lapset opetettiin tekemään ja arvostamaan työtä, Salkosalo muistutti.
Itsekin sotilaspoikiin liittynyt Salkosalo kertoi sotilaspoikien työtä olleen muun muassa marjan pominta, lumppujen ja metalliromun keräys sekä puiden teko mottimetsällä.
–Koulun jälkeen menimme tekemään pilkkeitä. Monesti lottatytöt olivat työssä mukana säkittämässä pilkkeitä.
Salkosalo kertoo lottatyttöjen olleen yhtä työllistettyjä kuin sotilaspojatkin. He olivat lottien mukana ja apuna muonituksessa ja lääkityksessä, avustivat kenttäpostin lajittelussa ja kutoivat sotilaille villasukkia, sormikkaita ja kypärälakkeja.
Omasta sotilaspoika ajastaan kiitollinen Jorma Salkosalo on tyytyväinen siihen että oppi tekemään töitä Suomen hyväksi.
Pyhäjoen kunnan puolesta tervehdyksensä tilaisuuteen tuonut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Risto Kittilä muistutti, että lottatyttöjen ja sotilaspoikein tekemä työ vapautti miehiä rintamalle ja aikuisia lottia vaarallisimpiin ja haastavimpiin töihin.
Kaarlo Hirvinlammi puolestaan kertoi, että 15-vuotiaana sotilaspoikana hänkin joutui mukaan rintamalle, kun miehistä tuli pulaa sodan jatkuessa. Vaikeissakin tilanteissa usko korkeampiin voimiin ja omaan isänmaahan kantoi lähes toivottomien tilanteiden yli.
–Nykypolvet, sekä tulevat polvet tarvitsevat samaa henkeä kuin mikä heillä silloin oli, Hirvinlammi uskoo.