Muo­vi­ros­ka ei vähene it­ses­tään

Kieltojen lisäksi muovin keräämisessä ja kierrättämisessäon tehostamisen varaa.

Muovi ei ole vain isojen valtamerten ja eteläisten lomarantojen ongelma, vaikka uutiskuvien suurimmat muovilautat siellä kelluvatkin. Suomen Ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimushanke osoitti, että alle viiden millimetrin kokoista mikromuovia löytyy myös Suomen järvivedestä.

Kuopion Kallaveden mikromuovipitoisuudet olivat syksyllä 2016 ja keväällä 2017 otetuissa pintavesinäytteissä samaa luokkaa kuin Itämeressä. Kaksi kolmasosaa muovihiukkasista oli koostumukseltaan synteettisiä eli esimerkiksi vaatteista pesun mukana irronneita hiukkasia. Seuraavaksi tutkitaan, onko mikromuovia kulkeutunut myös Kuopion juomaveteen.

Muoviroskan vähentäminen on jokaisen ihmisen asia. EU-komissio esitti hiljattain kymmenen erilaisen kertakäyttöisen muovituotteen kokonaiskieltoa. Ehdotus on tarpeellinen, sillä esimerkiksi muoviset juomapillit tai juomien sekoitustikut eivät ole mitään välttämättömyystarvikkeita. Lisäksi kieltolistalla olevien 10 kertakäyttötuotteen arvioidaan kattavan jopa 70 prosenttia unionin rannoille ajautuvasta roskasta.

Muovikielto tarjoaisi mahdollisuuden myös uudenlaiseen tuotekehittelyyn, jossa esimerkiksi suomalaisella sellulla ja muilla puupohjaisilla tuotteilla voisi olla hyvä markkinasauma.

Kieltojen lisäksi muovin keräämisessä ja kierrättämisessä on tehostamisen varaa. Muovinkeräyspisteitä ei edelleenkään ole riittävän tiheässä. Toisen haasteen muodostaa eri muovilajien lajittelu ja jatkojalostus, mutta tällaiset ongelmat ovat varmasti ratkaistavissa.

Ilmoita asiavirheestä