Kauppiaille avautui vuodenvaihteessa aivan uudenlaiset juomamarkkinat, kun alkoholilaki uudistui. Kaupoissa voidaan myydä entistä vahvempia, 5,5-prosenttia alkoholia sisältäviä oluita ja alkoholijuomia.
Vaikka Tipaton tammikuu jarruttaa alkoholin myyntiä, yhä useampi asiakas on suunnannut kauppamatkallaan olutosastolle. Se on nyt nähtävyys.
–Mielenkiintoa on näkynyt. Nyt tullaan katsomaan hyllyjä. Valikoima ei tosin ole vielä kovin suuri, pahoittelee Raahen Citymarketin kauppias Seppo Ahoketo.
Uudet olutmerkit ottavat omat paikkansa, mutta juomaosastojen tilaa ne eivät kasvata.
–Nyt on paljon hauskemman näköisiä juomaosastoja, myöntää Arinan marketkaupan toimialajohtaja Mikko Polso.
Pienissä kaupoissa ollaan iloisia. Nyt voidaan tarjota asiakkaille sitä, mitä he oikeasti haluavat. Suomalaisen alkoholipolitiikan yksi merkillisyys on se, että alkuperäistä 5,5-prosenttista lonkeroa ei ole voinut ostaa suomalaisista, mutta kylläkin ulkomailla olevista elintarvikekaupoista.
–Moni on odottanut aitoa lonkeroa kaupan hyllylle. Monen mielestä on selvä makuero siinä, onko lonkero 5,5- vai 4,7-prosenttista, tietää Ollinsaaren, Saloisten ja Rantakadun K-markettien kauppias Kimmo Piispanen.
–Original Lonkero on ehdoton päätuote. Valmistustapa vaikuttaa makuun, vahvistaa myös Ahoketo.
Kaupoissa ei ole näkynyt sen enempää nelosolut- kuin lonkeroryntäystäkään. Tämä ei yllättänyt kauppiaita.
–En usko volyymin kasvuun. Kulutus siirtyy vain tuotteesta A tuotteeseen B, arvioi Ahoketo.
–Alkoholinkulutus on laskusuunnassa. Nuoriso ei käytä alkoholia samaan malliin kuin -50–60 -luvulla syntyneet, on Kimmo Piispasen havainto.
Alkoholin haittoja vähentäisi hänestä se, että lainsäädännöllä kiellettäisiin suurten olutpakkausten tölkkien myynti yksittäin. Se nostaisi tölkin hintaa ja hillitsisi alkoholin suurkulutusta.
Kauppiaat uskovat keskioluen pysyvän suosituimpana juomaostoksena, vaikka nelosoluttakin on tarjolla. Ahoketo katsoo, että eduskunnassa pidettiin lakia säädettäessä paljon mehua tyhjästä.
–90 prosenttia myynnistä tulee olemaan vanhaa tuttua keppanaa.
Nelosoluiden myyntiä hillitsee Mikko Polson mukaan hinta: nelosolut on selvästi kolmosta kalliimpaa.
Polson mukaan nyt näkyy se, että asiakkaat ostavat kokeiluluonteisesti 1–2 pulloa olutta maistiaisiksi.
–Se ilmiö on kasvussa, että ostetaan monipakkaus tavallista ja lisäksi 1–2 erikoisolutta, että saadaan maistella. Tämä on yleistyvä trendi. Halutaan tutustua pienpanimoiden tuotteisiin ja saada makuelämyksiä, sanoo Ahoketo.
Jokaisella kaupalla on oma strategiansa pärjätä A-olutmarkkinoilla. Useat suuret kauppaketjut ovat ilmoittaneet tuovansa valikoimiinsa pienten panimoiden oluita.
Polso pahoittelee, ettei pienpanimoiden tarjonta vielä kunnolla näy kaupan tarjonnassa, koska lakiuudistus venyi niin lähelle vuodenvaihdetta.
–Tarjonta täydentyy kevään aikana.
Piispanen aikoo myydä brandylonkeroa olympiavuodelta 1952. Mitä muuta kauppa tarjoaa, sen saavat asiakkaat päättää. Hän myy sitä, mitä asiakkaat toivovat.
Samanlaista olutsotaa, jota käytiin noin 10 vuotta sitten, ei ole odotettavissa.
–Olutsota käydään kolmosella, Polso katsoo.
Nyt kauppiaat odottavat viinien myynnin sallimista kaupoissa.
–Ei tästä viinikauppaa tule, mutta ruokaviinejä olisi hyvä myydä. Nythän ainoa Alko on ruokakaupan yhteydessä – siinä on vain seinä välissä, Piispanen sanoo.
–Veikkaan, ettei seuraava askelta oteta pitkään aikaan, arvelee Seppo Ahoketo.
Alkoholilaki
Eduskunta on vapauttanut lailla enintään 5,5-prosenttiset alkoholijuomat vähittäismyyntiin.
Ratkaiseva äänestys päättyi eduskunnassa vahvempien alkoholijuomien hyväksi äänin 98–94.
Ruokakaupoissa myytävien juomien ei tarvitse olla käymisteitse valmistettuja. Myös sekoitejuomia eli limuviinoja voi myydä ruokakaupassa.
Ravintoloiden aukioloaikoja voi pidentää neljään saakka pelkällä ilmoitusmenettelyllä.
Terasseilla juominen on sallittua myös yöaikaan.
Alkot saavat olla auki arkisin kello yhdeksään nykyisen kahdeksan sijasta.
