Suomalaisteinit juovat vähemmän alkoholia kuin eurooppalaisnuoret keskimäärin. He myös juovat entistä harvemmin ja aloittavat alkoholinkäytön aiempaa myöhemmällä iällä. Muutos koskee sekä tyttöjä että poikia. Suomalaisittain hyvä uutinen selviää WHO-koululaistutkimuksesta, jossa tutkitaan 15-vuotiaiden nuorten alkoholikäyttäytymistä Euroopan maissa.
Rohkaisevaa on sekin, että etenkin humalahakuinen juominen on vähentynyt. Vuosituhannen alussa vuonna 2002 joka toinen 15-vuotias oli ollut humalassa ainakin kahdesti, vuonna 2014 humalakokemuksia oli enää joka neljännellä tytöllä ja joka kolmannella pojalla. Kuitenkin suomalaisnuorilla oli varhaisia humalakokemuksia yleisemmin kuin Euroopassa keskimäärin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut että nuorten raitistumiseen johtavia syitä ovat alkoholin vaikeutunut saatavuus, vanhempien aiempaa tiukemmat asenteet nuorten juomiseen sekä ajanviettotapojen muuttuminen. Nykynuoret tapaavat kavereita aiempaa enemmän sosiaalisen median ja pelaamisen kautta, eikä siihen yhtälöön liity alkoholi.
Nuorten juomatapojen siistiytyminen on tervetullut uutinen. Silti joukkoon mahtuu jo nuorena alkoholinkäytön aloittavia, joille alkoholista tulee myöhemmin ongelma. Edelleen viidesosa nuorista aloittaa alkoholin käytön ja humalajuomisen jopa alle 13-vuotiaana.
Uusi piirre on, että aikaiset humalakokemukset ovat yleisempiä varakkaiden perheiden lapsilla. Heidän tulevaisuutensa ja terveytensä eteen tulee edelleen tehdä töitä.