Maa- ja kotitalousnaiset kannustavat kaikkia vieraslajien torjuntaan. Se on tänä vuonna valtakunnallisesti Maa- ja kotitalousnaisten maisematekokilpailun aiheena. Haitallisia ja hävitettäviä vieraslajeja ovat meidän alueellamme muun muassa lupiini jättipalsami ja jättiputki. Listalle tuli kesäkuun alusta 2019 myös esimerkiksi kurtturuusu.
Tällä hetkellä ajankohtaista on lupiinin torjunta. Pro Agria Oulun ja Maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntija Taimi Mahosenaho kertoo, että lupiini aiheuttaa meidän alkuperäisen luonnonkasvillisuutemme köyhtymistä, koska tämä aggressiivinen laji hävittää alleen arvokkaita niittyalueita.
– Karuilla pientareilla viihtyvät kissankellot ja päivänkakkarat ja monet muut niittykasvit häviävät lupiinin valtaamilla alueilla.
Mahosenaho muistuttaa, että niityt ja perinnemaisemat ovat muutenkin vähenemässä luonnostamme. Perinteiseen maatalouteen kuuluneiden niitto- ja laidunnustapojen loppumisen myötä lukuisat niittyjen ja laitumien kasvit ja hyönteiset ovat tulleet uhanalaisiksi.
– Huomattava osa niistä on löytänyt turvapaikan avoimilta, kuivilta ja niukkaravinteisilta tienvarsikedoilta. Siksi on tärkeää, ettei lupiini valloittaisi laajasti tienvarsiamme.
Lupiini leviää erittäin herkästi myös karuille niityille hävittäen monipuolisen niittylajiston. Yksipuolistuminen vaikuttaa koko ravintoketjuun. Jos kasvislajisto köyhtyy, se hävittää myös pölyttäjiä ja linnustoa. Lupiini kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Se vaikuttaa myös esimerkiksi paikallisiin päiväperhospopulaatioihin, koska se ei kelpaa toukille eikä aikuisille ravintokasviksi.
Toinen huomionarvoinen haitta lupiinista aiheutuu niittokustannusten kasvamisella niillä lupiinin valtaamilla alueilla, jotka on suunniteltu avoimena pidettäviksi. Lupiinin haitat selviävät usein vasta sitten, kun leviäminen on jo tapahtunut liiaksi. Näin on käynyt monilla tienvarsilla Keski- ja Etelä- Suomessa, jossa tuskin saadaan lajia kokonaan hävitettyä.
– Leviämistä voidaan kuitenkin hillitä puhtailla tiejaksoilla. Onneksi Pohjois-Pohjanmaalla on vielä hyvä mahdollisuudet estää lajin leviämistä. Erityistä huomioita tulee kiinnittää varhaiseen havainnointiin. On edullista hävittää ensimmäiset karkulaiset, mutta jos leviäminen on jo tapahtunut, torjuntakustannukset nousevat.
Kuinka lupiinin leviämistä sitten torjutaan? Kukintovarret katkaistaan tai niitetään ennen siementen kypsymistä. Uudet ja pienet kasvustot kaivetaan juurineen maasta. Juurakot voidaan esim. kuivattaa tai mädättää siten että tuhoutuvat. Tuoreita juuria tai siemeniä ei kannata laitaa kerättäviin puutarhajätteisiin eikä kompostiin. Leviävät vieraskasvinosat kuuluvat polttokelpoiseen kerättävään jätteeseen.
Laajoissa kasvustoissa on tärkeää säännöllinen niittäminen. 3–4 kertaa kasvukaudessa tehty niitto heikentää kasvustoa ja hidastaa leviämistä. Niitto pitää tehdä ennen siementen muodostumista. Niittojäte kerätään pois, jotta maaperä ei rehevöidy liikaa. Kaksi kertaa kesässä tehty niitto saattaa riittää estämään lupiinin leviämisen, koska siemeniä ei ehdi muodostua.
Jos keräät lupiinit maljakkoon ennen siementen kypsymistä, niin muista että kasvi voi muodostaa maljakossakin siemenet – älä kippaa niitä kompostiin!
Lisätietoa: Vieraslajien torjunnasta ja kasvien ilmoittaminen karttaohjelmaan www.vieraslajit.fi