Nyt mennään kohti muo­vi­kas­si­ton­ta Raahea

Muovivastaisuus leviää. Yrittäjät ehdottavat muovikassittomuutta Raahen liikkeille.

Päivi Takkunen ja Sara Kiviniitty toivoisivat, että muovikassien käyttö lopettaisiin ja siirryttäisiin käyttämään paperi- tai puuvillakasseja. Pieni puuvillakassi sopisi kestäväksi hedelmäpussiksi.
Päivi Takkunen ja Sara Kiviniitty toivoisivat, että muovikassien käyttö lopettaisiin ja siirryttäisiin käyttämään paperi- tai puuvillakasseja. Pieni puuvillakassi sopisi kestäväksi hedelmäpussiksi.
Kuva: Vesa Joensuu

Suomessa käytetään miljoonia muovikasseja, miljoonia muovisia hedelmäpusseja ja miljoonia muovipakkauksia. Muovia käytetään niin paljon, että maapallon voi pian peittää kelmuun. Koteihin syntyy yhdessäkin viikossa järkyttävä määrä muovijätettä.

Pitäisikö asialle tehdä jotain?

Pitäisi. Näin on ajatellut yrittäjä Päivi Takkunen, joka on heittänyt Facebook-sivullaan Raahen yrittäjille ajatuksen, että muovikasseista luovutaan kaikissa liikkeissä.

– Hoksasin, että Keravalla oli päätetty alkaa muovikassittomaksi kaupungiksi, ja ajattelin, että voi vitsi, tosi hyvä idea! Pistin hyvän kiertämään, kertoo Takkunen.

– Keravalla on myös hyvä idea kestokassiparkista. Sinne voi viedä ylimääräisiä kestokasseja, joita muut voivat lainata. Ajattelin, että tänne sellainen myös!

Ekokampaamo Hiusmeren molemmat kampaajayrittäjät ovat sitoutuneet kestävän kehityksen periaatteisiin.

– Aina ideoidaan, miten voidaan paremmin ottaa ympäristö huomioon, sanoo Sara Kiviniitty.

Kampaamo luopui muovipussien käytöstä 4 vuotta sitten. Tilalle tulivat paperipussit. Ne eivät ole ongelmattomia mutta pienempi paha, kun valitaan paperi- ja muovipussin väliltä.

– Paperipussin tekeminen rasittaa ympäristöä muovipussin tekoa enemmän, mutta se maatuu muovipussia paremmin, sanoo Takkunen.

Kampaamossa harkitaan mahdollisuutta laittaa kangaskasseja liikkeeseen. Niitä voisi käyttää hedelmäpusseina kaupoissa. Ajatus, että kangaskassi voisi olla lapsityövoimalla tehty, hirvittää. Raahessa tehty kangaskassi olisi paras vaihtoehto.

Pyrähdys oululaisissa liikkeissä osoittaa, että muovin vaihtoehdot on otettu käyttöön. Pienissä liikkeissä ostokset sujautetaan paperikassiin. Jotkut jopa käärivät asiakkaan ostokset paperiin kuten ennen vanhaan. Elintarvikeosastoilla on paperipusseja hedelmiä ja vihanneksia varten.

Lidl piti syyskuussa maanlaajuisen päivän, jolloin muovikasseja ei myyty eikä muovipusseja ollut tarjolla. Se arvioi säästäneensä lähes 3 000 kiloa muovia. Lisäksi se nosti muovikassien hinnan paperikassien tasolle.

Raahen prismajohtaja Tarmo Kokkola pitää muovipussittomuutta mielenkiintoisena avauksena. Tämäntyyppiset asiat ovat osuuskaupan edustajiston päätäntävallassa.

Kokkola arvioi, että muovikassien ja pienten muovipussien käyttö on vähentynyt.

– Emme enää kassalla pakkaa tavaroita pieniin muovipusseihin.

Prisma kierrättää muorikääreitä. Esimerkiksi rullakoiden ympärillä olevat kelmut menevät uusiomuoviksi.

Muovipussien ja mikromuovien päätyminen mereen on nykypäivää.

– Kun muovipussi on meressä auringonpaisteessa, siitä tulee muovijauhetta. Vedessä se menee sitten kalojen suuhun. Ja sitten me syödään niitä kaloja. Se on huolestuttava ketju, Päivi Takkunen sanoo.

Muovipullojen käyttöä voi vähentää käyttämällä ekologisia luonnontuotteita. Takkunen suosittelee taatusti mikromuovittomia aineita, kuten soodaa ja etikkaa. Hänestä ne toimivat erittäin hyvin.

– Guuglaa martta.fi! Siellä on hyviä vanhanaikaisia vinkkejä.

Toista muovinkierrätyspistettä ei tule

Muoviteollisuus-yhdistyksen nettitietojen mukaan Suomi on EU:n huonoin muovipakkausten kierrättäjä; EU:ssa kierrätetään muovista yli 35 prosenttia, Suomessa noin 23 prosenttia.

Raahen seudun alueella muovipakkauksia kerää talteen kierrätykseen vain yksi muovin kierrätyspiste Citymarketin parkkipaikalla Raahessa.

Prismajohtaja Tarmo Kokkolan mukaan Prismaan ei ole saatu muovipakkausten kierrätyspistettä, vaikka asiakkaat ovat sitä toivoneet.

– Jos sellainen saataisiin, se voisi vähentää painetta kilpailijan kierrätyspisteellä.

Suomen Pakkauskierrätys Rinki -yhtiöstä aluepäällikkö Harri Patana sanoo, että lainsäädäntö velvoittaa perustamaan muovinkierrätyspisteen 10 000 asukkaan taajamaan. Tällä perusteella Suomeen luotiin 550 muovinkierrätyspisteen verkosto. Cittarin pihalla oli vaadittava sähkö puristinta varten.

Patanan mukaan ei ole suunnitteilla, että Raahen tulisi toista muovipakkausten kierrätyspistettä. Hänen mukaansa toiveita kirjataan ylös, ja tuottajayhteisö eli Suomen Uusiomuovi Oy päättää, perustetaanko niitä lisää.

Muovipakkausten keräys on uusi asia Suomessa. Niitä on kerätty vasta vuoden 2016 alusta.

– Toiminta on vasta alussa.

Rinki on lisäämässä muovipakkauskeräystä nyt yli 4 000 asukkaan kuntiin, joista keräyspisteet puuttuvat. Raahen seudulle uusia pisteitä ei ole tulossa.

Rinki siivoaa Cittarin kierrätyspaikan 2 kertaa viikossa. Muovinkeräyslaitteisto nielaisee 4 000 kiloa muovia sisuksiinsa. Puristimen täytyttyä se kuljetetaan pois. Litistetty muovi menee granuloitavaksi Fortumin Riihimäen lajittelulaitokselle.

Faktaa muovin kierrätyksestä

Vuoden aikana elokuusta 2017 elokuuhun 2018 Raahessa kerättiin talteen 56,8 tonnia muovia.

Citymarketin läheisyydessä oleva muovinpuristin tyhjennettiin viime vuonna 9 kertaa. Muovipakkauksia meni kierrätykseen 37,50 tonnia.

Kierrätetyn muovin määrä on kasvanut. Tämän vuoden aikana syyskuuhun mennessä puristin on tyhjennetty 8 kertaa ja kierrätykseen on mennyt 36,92 tonnia muovia.

Lähde: Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy
F
Vappu Kallio
Mainos
Raahen Seudun pelit

Pelaa Raahen Seudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä