Raahen kävelykatuun vuosien aikana jumittunut pöly, roska ja sammal saivat kyytiä yön varhaisina tunteina.
Niko Hautamäki, Teemu Konu ja Janne Rantakari aloittivat puhdistusoperaation keskiviikkona noin yhden aikaan yöllä.
Pesussa käytettiin luontoystävällistä pesuaineliuosta sekä harjakoneita ja painepesuria. Pesutulosta viimeisteltiin urakoitsijan pienellä harjakoneella. Se puhdisti tiukat paikat, joihin kaupungin isolla koneella ei ollut pääsyä.
Ensimmäisen yön aikana pesu eteni kävelykatua Kirkkokadun risteykseen saakka.
Puhdistus tehtiin yöllä, jotta siitä olisi mahdollisimman vähän häiriötä. Kaupunki pahoitteli etukäteen pesusta mahdollisesti lähiasukkaille kuuluvaa ylimääräistä melua.
Torstaiaamuna työt jatkoivat kello kolme.
Kyllä kivetyksestä lähti sammalta, Hautamäki kommentoi kuudelta torstaiaamuna.
– Pölyä vielä jäi, mutta kyllä vesihuuhtelu vie sen pois, Hautamäki sanoi.
Torstaina pesuoperaatio eteni oikein hyvin. Härkätoria ja Raahelan toria ei ollut vielä kuudelta puhdistettu, mutta työlle oli varattu vielä perjantaiaamukin.
Kunnossapitomestari Juha-Pekka Karihtala sanoo, että aloite kävelykadun puhdistamiseen tuli yrittäjiltä.
Kävelykatua ei ole pesty vuosikausiin. Vanha kivetys on ehtinyt ottaa vuosien saatossa jo sen verran osumaa, että aivan uudenveroiseksi sitä ei saa.
Raahen kaupunki aloitti hiekan ja murskeen keräämisen kaduilta kolmisen viikkoa sitten.
Juha-Pekka Karihtala kertoo urakan olevan kohtuullisen hyvällä mallilla.
Lue lisää perjantain Raahen Seudusta muun muassa siitä, mikä on vaikeuttanut harjausta.
Paras ilmanlaatu
Suomen ilmanlaatu on WHO:n julkaisemien tietojen mukaan paras maailmassa.
Pienhiukkasten pitoisuus Suomessa on keskimäärin 6 mikrogrammaa kuutiometrille, mikä on matalin maakohtainen taso.
Pienhiukkaisia mitattiin 2500 paikkakunnalta lähes sadasta maasta 2008–2016.
Suomesta oli mukana Raahen lisäksi 10 kaupungin mittausasemat.
Kevät kaikkine ilmiöineen käy astmaatikon hengen päälle.
On katupölyä ja siitepölyä ja päälle vielä pakokaasut ja viiltävän raaka tuuli.
Raahelainen Tarja Salmi asuu Yritysperällä ja saa takapihallaan ”nauttia” kaikesta Ollinkalliontieltä tulevasta pölystä ja katkusta.
– Pöly on todella tympeä ja se tuntuu takapihalla. Rekkaa kulkee jäähallille ja liikenne on muutenkin tosi kovaa tässä, Tarja sanoo.
Tarja sairastui rasitusastmaan 70-luvulla muuttaessaan Ruotsista Suomeen. Ilmasto oli täysin erilainen, mutta vielä kuormittavampaa oli stressi. Ruotsinkielinen Tarja oli erilainen ja joutui kokemaan kiusaamista.
– Astma voi johtua myös stressistä, ei pelkästään yliherkkyydestä joillekin asioille, hän huomauttaa.
Nykyään hän osaa ennakoida mahdolliset henkeä ahdistavat tilanteet. Pyöräilemään lähtiessä Tarja ottaa inhalaatiojauhelääkkeen mukaan ja muutenkin huolehtii, että se on aina mukana.
Kortisonipohjaista lääkettä hän ottaa yhden päivässä, joskus kaksi.
Parhaillaan vietettävän astmaviikon teemana on ”Älä ahdistu astmasta”. Tarja toimii juuri tällä asenteella.
– Astman kanssa voi elää aivan normaalia elämää, mutta jokainen tuntee itsensä ja omat ongelmatilanteensa astman kanssa. Se ei estä elämistä eikä liikkumista.
Jos sairautta miettii liikaa, alkaa elämä pian pyöriä sen ympärillä.
– Kannustan kaikkia liikkumaan, toimimaan ja elämään. Astmaatikko ei voi elää kotonaan omassa kuplassaan.