Oikia raa­he­lai­nen: Ku­va­tai­de­ryh­miä vetävä Martti Lehtelä in­nos­tuu ryh­mä­läis­ten­sä saa­vu­tuk­sis­ta

Martti Lehtelä on maalannut lukuisia vanhaa Raahea kuvaavia töitä. Nyt hän on koonnut niitä Raahe ennen vanahaan -kirjaan.
Martti Lehtelä on maalannut lukuisia vanhaa Raahea kuvaavia töitä. Nyt hän on koonnut niitä Raahe ennen vanahaan -kirjaan.
Kuva: Mikko Määttä

Nukuin omasta mielestäni hyvin. Vanhempana ei nuku niin pitkään kuin ennen.

Päivä alkaa hyvin yleensä siitä, kun katson aamu-uutiset. Vedän torstaisin Raahe-opistolla aamuvirkut-maalausryhmää. Silloin pitää lähteä liikkeelle jo yhdeksältä.

Ulkona on kaikenlaista pientä kunnossapitoa, kun on omakotitalo. Syksyllä pitää ruveta puutöitä tekemään. Joka vuosi ollaan tilattu puita.

Olen innostunut harrastuksistani, joita on aika paljon. Uutena harrastuksena on tuo Selskaapi-yhdistys. Lisäksi on keräilyharrastus. Elokuvia olen katsonut ahnaasti, mutta nykyisin se on vähentynyt. Tuntuu, että enää ei tehdä niin hyviä elokuvia kuin ennen.

Luin juuri ennen haastattelua Charles Belitzin kirjaa Arvoitus syvenee. Sain sen kirpputorilta 50 sentillä. Olen lukenut tämän joskus aikaisemminkin. Yleensä luen joka päivä jotakin. Luen kaikenlaista laidasta laitaan: Arto Paasilinnaa, taidekirjoja, ja historialliset kirjat tietysti kiinnostavat.

Iltapäivällä otetaan nokoset päivästä riippuen ja juodaan iltapäiväkahvit sitten, kun herätään.

Ärsyynnyin monestakin asiasta. Ärsyttää, kun Raahessa ei vanhoista rakennuksista pidetä huolta.

Minua huolettaa, kun kaupat häipyvät keskustasta. Jos SSAB ja muut vähentävät työntekijöitä, palvelut vähenevät entisestään, kun eihän niille ole sitten käyttäjiä. Onhan niitä huolenaiheita roppakaupalla.

Ilahduin, kun tänne perustettiin Pekka-yhdistys ja Sälskaappi-yhdistys. Pyritään saamaan toimintaa ja kaupunki sellaiseksi, että tänne houkuteltaisiin porukkaa tulemaan.

Parasta työssäni on, kun oppilaista näkee, että he innostuvat hommasta ja tekevät toisten mielestä hyviä teoksia. Sekin on hienoa, että pääsee jakamaan tietoa toisillekin. Olen eläkkeellä, mutta teen edelleen kuvataiteen opettajan töitä Raahe-opistolla. Vedän tällä hetkellä Raahessa ja Pyhäjoella maalauspiirejä.

Koen palkitsevana, kun piireissä olevien töitä on näyttelyssä ja kun on saanut innostettua ja inspiroitua ihmisiä.

Haastavinta on saada kaikki mukaan. Kuvataidepiireissä on niin paljon erilaisia ihmisiä. Joillakin on sellainen luulo, että he eivät osaa maalata. Heille on parasta sanoa, että sinä et vielä osaa, mutta siinähän sitä piirissä ollessa oppii. Maalaaminen on aika sinnikkyyttä vaativaa hommaa.

Muistan, kuinka työnteko saattoi olla raskasta hommaa. Aiemmin olin metallihommissa ja silloin jouduimme tekemään pitkiä päiviä ja työ oli raskasta. 2009 olen lopettanut metallihommat. Maalaamisen aloitin vuonna 2002 ja 2010 aloitin opiskelun Lybeckerillä. Vuonna 2012 kävin vaihdossa Tarton Taidekoulussa Virossa.

Tulevaisuudessa tämä jatkuu tällä tavalla muutaman vuoden. Harrastukset ja yhdistyshommat vievät aikaa. Pitäisi vielä keretä omia tauluja maalaamaan. Maaliskuussa on Raahen kirjastolla oma näyttely. Annanpäivänä Patalassa on esillä töitäni.

Nukkumaan mennessä pitää lukea, jos vain jaksaa.

Martti Lehtelä

Syntynyt vuonna 1955 Raahessa ja asunut Katinhännässä.

Kuvataiteen opettajana Raahe-opistolla.

Perheeseen kuuluu vaimo ja viisi täysi-ikäistä lasta.

Julkaisi kesäkuussa Raahe ennen vanahaan -kirjan, jossa on hänen Raahea esitteleviä töitään ja Raahen historiaan liittyviä tarinoita, joista osa on kirjoitettu Raahen murteella, sekä runoja.

Harrastaa mm. keräilyä, kuvataiteita, lukemista, pyöräilyä ja kuntosaliharjoittelua.

Oikia raahelainen

Raahen kaupungin 370-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutamme Raahelaisessa juttusarjan, jonka tarkoituksena on nostaa esiin Raahessa asuvia henkilöitä, joita kohtaamme arjessamme, mutta joiden tarinaa ei ole vielä paikallislehden sivuilla ehditty kertoa.