Oman tiensä tyy­ty­väi­nen kulkija

– Kotiseutu antoi kaiken pohjan elämälle ja teki minusta sen mitä olen, sanoo muusikko Sami Joensuu Sound Kitchen -studiolla Raahessa.

Kuva: Sari Jaatinen

Sari Jaatinen

Kotiseudulla käynti oli Sami Joensuulle viime vuoden helmikuussa enemmän kuin silmiä avaava.

Jahka hyvässä nousukiidossa uraa tekevä Joensuu Riihimäki -yhtye oli Raahen-keikkansa heittänyt, Sami ilmoitti bändikavereille, että tämä oli nyt tässä. Viisi vuotta kasassa ollut yhtye oli juuri saanut ovet ja ikkunat selälleen päin maailmaa ja baana oli auki moneen suuntaan.

– Täällä asiat tulee sanottua helpommin niin kuin ne ovat, Joensuu toteaa.

Hän rinnastaa bändin kanssa kuljettua matkaa parisuhteeseen. Kun ei enää tunnu miltään, se on lopetettava.

Miestä vei eteenpäin voimakas halu muutokseen. Oikeasta ratkaisusta paras todiste on se, että jo kotimatkalla alkoi syntyä uutta musiikkia. Ensimmäinen single Blackbird tuli tehtyä täysin itse, jokaista instrumenttia myöten.

– Bändi oli tappanut luovuuden. Kun pääsin siitä irti, luovuus palasi ja rentouduin. Päätin, että en ala enää kompromisseihin kenenkään kanssa. Itseni kanssa on aivan riittävästi tapeltavaa, Joensuu nauraa.

Oma soololevy on nyt valmis. 11 kappaleesta 10 on miksattu Raahessa Juho Ilkon Sound Kitchen -studiolla.

Raahen Musiikin ovesta sisään kävelemisellä on Joensuulle oma, iso merkityksensä.

– Ilkon Kakella on ollut minulle iso merkitys jo teinivuosista. Hän oli ainoa, joka kannusti musiikkiin. Ostin liikkeestä levyjä ja myöhemmin kitaroita. Kake neuvoi ja opasti, oli läsnä ja selitti kun huomasi, että haluan oppia.

Nyt Kaken poika Juho viimeisteli Joensuun levyn. Lopputuloksena on omakuvamainen, musiikillinen muotokuva.

– Juhon tatsissa on jotain. Hän itsekin soittaa montaa instrumenttia ja antoi minulle taas jotakin uutta.

Minkäännimiseen genre-laatikkoon Joensuu ei suostu musiikkiaan ahtamaan. Se on Joensuuta.

Levyllä rumpuja soittaa Zen Café -yhtyeestä tuttu Pete Parkkonen.

– Halusin Peten soundin levylle. Hänen soitossaan on tietty ilmavuus. Hyvä rumpali antaa sielunsa soittaa – Pete on sellainen. Olen ihaillut häntä pikkupojasta asti.

Parkkonen antoi soitollaan levylle kivijalan, johon Joensuun oli helppo soittaa.

Joensuu Riihimäen musiikkiin verrattuna Joensuu kokee uuden musiikkinsa laajentavan kuvaa hänestä muusikkona. Vivahteita on enemmän, kokonaisuus maalautuu pienemmällä pensselillä kuin ennen.

– Nuorena sitä haaveili muusikkoudesta, mutta glamour haihtui aika nopeasti. Sitten kun oppii rakastamaan musiikkia, ei enää elä unelmalle, vaan musiikille. Olen sillä tavalla siunattu, että saan tehdä mitä haluan.

Pohjoinen Suomi on antanut Joensuulle tietyn luonteen.

Pyhäjoki oli turvallinen ympäristö kasvaa, lintukoto suorastaan.

– Muistan sen ”oikean” Pyhäjoen, jossa hiekkalaatikolla oli aina tilaa. Ketään ei jätetty yksin.

Enää Pyhäjoki ei tunnu samalta. Maailma on muuttunut ja syntymäkotikunta sen myötä.

Joensuu tunnustautuu maaseudun ihmiseksi. Turun Hirvensalon-kodista on vain 10 minuutin matka kaupunkiin, mutta se on maalla.

– Haluaisin vieläkin syvemmälle. Käyn kaupungissa vain sen mitä on pakko.