"On ta­val­lis­ta, että joskus pätkii"

–Sekin kannattaa muistaa, että muisti muuttuu kaikilla, kun ikää tulee lisää. Esimerkiksi nimimuisti ja kyky omaksua uutta heikkenee. Tämä on kuitenkin ihan tavallista ja siitä ei tarvitse huolestua, Raahen sairaalan muistihoitajat Helena Lampi ja Anne Viirret-Rautio muistuttavat.

Pätkii, ja pahasti: pankkikortin pin-luku on hukassa, sanat tuntuvat olevan kadoksissa – nimistä puhumattakaan. Huoli herää herkästi: onkohan kaikki kunnossa.

–On tavallista, että joskus pätkii. Syynä voi olla huono ravitsemus, mieliala tai arjen rasitteet, kuten stressi, sanoo Raahen sairaalan muistihoitaja Helena Lampi.

Stressin tai masennuksen aiheuttama muistiongelma on yleensä väliaikainen. Jos vaivana onkin muistisairaus, kehittyy tila ajan kuluessa huonommaksi. Mistä sitten väliaikaisen muistihäiriön ja muistisairauden erottaa? Muistihoitajat Helena Lampi ja Anne Viirret-Rautio huomauttavat, että aina se ei olekaan helppoa. Varmimman vastauksen saa muistipolilta.

–Hoitajan kanssa tehdään haastattelu ja CERAD-testit. Näiden tulosten perusteella mietitään jatkoa. Yleensä asiakas jää vähintään seurantaan ja jo tämä voi olla helpottava tieto, ettei seurannasta tarvitse itse huolehtia, Viirret-Rautio kertoo.

Arjen selkeä hankaloituminen, kuten eksyminen ja tavallisten arkisten askareiden hoitamisen vaikeutuminen, sukurasite, sanojen hukkuminen ja persoonan muuttuminen ovat aina hyvä syy ottaa yhteyttä muistipolille. Myös läheisten huolta kannattaa kuunnella.

–Jos muisti yhtään huolestuttaa, meihin kannattaa olla yhteydessä ja muisti tutkituttaa, Viirret-Rautio ja Lampi sanovat.

Muistisairaudet ovat yleisemmin vanhempien ikäluokkien kuin nuorempien vaiva. Mini-Suomi -tutkimuksen (30–84-vuotiaat), Vantaan vanhimmat -tutkimuksen (85 vuotta täyttäneet) ja Kuopio 75+ -tutkimuksen mukaan arvioituna 30–64-vuotiaista keskivaikea tai vaikea muistisairaus on 0,26 prosentilla, 65–74-vuotiaista muistisairaus on 4,2 prosentilla ja 75–84-vuotiaista suomalaisista muistisairauden saa 10,7 prosenttia. Yli 85-vuotiaista muistisairauden saa peräti 35 prosenttia suomalaisista.

Jos prosenttiosuudet soveltaa Raahen väestön ikäryhmiin, niin raahelaisista 30-64-vuotiasta vähintään 28:lla on vaikea tai keskivaikea muistisairaus, 65–74-vuotiaista sairastuneita on 142, 75–85-vuotiaiden ikäryhmässä heitä on jo 171 ja yli 85-vuotiasta 204 henkilöllä on vaikea tai keskivaikea muistisairaus.

–Riski sairastua muistisairauteen kasvaa merkittävästi juuri 85 ikävuoden jälkeen. Kaikki eivät kuitenkaan sairastu koskaan, Viirret-Rautio huomauttaa.

Kuten tutkimuksetkin osoittavat, muistisairaudet eivät ole vain ikääntyvien vaiva. Esimerkiksi perinnöllinen Alzheimer saattaa oirehtia jo nelikymppisenä.

–Yleensä nuorten muistisairaudet ovat harvinaisempia sairauksia, kuten vaikka otsa-ohimolohko-rappeuma. Nuorena sairastuneilla perinnölliset syyt ovat yleensä sairauden taustalla, Viirret-Rautio jatkaa.

Omasta muististaan voi pitää huolen samalla tavalla kuin omasta kunnostaan. Lampi ja Viirret-Rautio huomauttavat, että esimerkiksi sydänystävällinen ravinto on juuri oikeaa ravintoa myös aivoille. Aivot tykkäävät myös kaikenlaisesta liikunnasta ja sosiaalisista tilanteista.

–Myös kaikki tekeminen, jossa joutuu pohtimaan syitä ja seurauksia, ovat hyväksi muistille. Tällaisia ovat esimerkiksi ristikot, sudokut ja pasianssit, Lampi sanoo.

Omasta muistista huolehtiminen kannatta missä iässä tahansa. Erityisen tärkeää se on keski-iässä.

–Muistin harjoittamisesta on hyötyä myös siinä vaiheessa, kun on jo saanut muistisairausdiagnoosin, hoitajat huomauttavat.