On­nel­li­suut­ta kol­mes­sa pol­ves­sa

Onnellisen Suomen onnelliset asukkaat Ulla, Pinja ja Riikka toteavat, että kun on syöty ja tiskattu ja saa vain olla, on sekin onnea. Mutta onko edelleen lottovoitto syntyä Suomeen? – On se. 5 oikein ja lisänumero, Ulla summaa.

Kuva: Sari Jaatinen

YK:n tuoreen onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa.

The World Happines Reportin -tutkimus, perustelee Suomen ykkössijaa muun muassa elinajanodotteella, sosiaalisella tuella ja korruptiolla. Se, että nämä kolme isoa asiaa laitetaan onnellisuus-otsikon alle, tuntuu erikoiselta, mutta ovat todennäköisesti asioita, joista meitä ihaillaan tai kadehditaan.

Otimme ja pomiloimme asiaa Ulla Selkäinahon, 64, keittiössä Saaristokadulla Raahessa. Samaan keskusteluun kutsuttiin Ullan tytär Riikka Kononen, 43 ja hänen tyttärensä Pinja Selkäinaho, 17.

He suhtautuvat kriittisesti onnellisuuden ykkössijaan. Hyvinvointivaltiollakin on varjopuolensa ja ikävät ilmiönsä.

– Tutkimustulos tuntuu tosi oudolta. Yhteiskunta eriarvoistuu koko ajan. Töissä olevat vedetään piippuun ja osa taas on ilman töitä, Riikka sanoo.

Ulla kokee, että vaikka suomalaista sosiaalisen tuen verkkoa niin kovasti maailmalla kehutaan, ei kaikista kuitenkaan pidetä huolta.

Olemassa olevia töitä voisi naisten mielestä jakaa ja sosiaalitukijärjestelmiä kehittää. Työttömyys pitäisi saada kuriin, koska jos ei ole töitä, elämä menee hankalaksi.

Entä korruptio? Voiko suomalaisiin poliitikoihin luottaa?

– Ei voi, Ulla pamauttaa.

– Koko ajan vähemmän, samoin kuin postiin. Luottamus laskee kuin lehmän häntä, Riikka jatkaa.

Kuinka onnellinen olet tällä hetkellä?

– Kovin onnellinen, sanoo Riikka.

– Ysi plus, Ulla toteaa.

– Olen hyvin, en erittäin onnellinen. Asiat ovat hyvin ja edessä näkyy kivoja tulevaisuuden suunnitelmia, Pinja arvioi.

Naisten onnellisuus rakentuu ennen kaikkea omaan elämänpiiriin kuuluvista mukavista ihmisistä ja parisuhteesta.

– Nykyään terveys on myös sellainen asia, jota arvostaa, kun on sairastanut vakavasti. Terveys lisää onnellisuutta, Ulla sanoo.

Riikka korostaa rakkaiden harrastusten merkitystä. Ne tuovat mielekkyyttä elämään.

– Kun saan ompeluhuoneessa miettiä jotakin, se on ihanaa, Riikka huokaa.

Onnellisuus ei aina riipu toisesta ihmisestä, eikä saisikaan riippua. On tärkeää onnentunteita muuallakin kuin rakkaansa kainalossa.

Pinja toteaa opetelleensa juuri tätä.

– Pitää olla itse ensin onnellinen, että voi olla sitä toistenkin kanssa. Olen itse vastuussa onnellisuudestani ja olen oppinut huolehtimaan omasta onnellisuudestani, hän sanoo.

Onni piiloutuu moniin pieniin arkisiin askareisiin ja tilanteisiin.

Riikka toteaa tunteneensa onnellisuutta kuullessaan ensimmäistä kertaa talitintin laulavan, ihan vain roskapussia viedessään.

– Olisiko niin, että suomalaisten pohjavire onkin onnellisuus? Vaikka suomalaisilla ei temperamentti räisky, eikä onnesta huudella, silti sitä tunnetaan, Riikka pohtii.

Lähes tabun asteelle kohonnut onnellisuus ei vaadi välttämättä mitään mullistavaa tapahtumaa toteutuakseen. Pinja toteaa, että onnea voi kokea vaikka kauniilla säällä kävellessään.

– Joskus kun puhuu jonkun kanssa syvällisemmin onnellisuudesta, tuntuu mukavalta. Siitä voisi puhua yleisemminkin. Positiivisuus voisi alkaa levitä, Pinja toteaa.

– Mutta ei siitä voi puhua, ettei sitä onnea joku harakka vie, Riikka nauraa.

Parisuhteen merkitystä omassa onnellisuudessa ei pidä vähätellä, vaikka omaa onneaan ei saisi toiselle vastuuttaakaan.

Hyvässä suhteessa on mahdollisuus kokea onnea myös toisesta ihmisestä riippumatta.

– Toisen ihmisen osuuden omaan onnellisuuteen huomaisi sitten, kun ei menisi hyvin. Parisuhde on itselleni kaiken perusta, vaikka olenkin oma yksilöni, mutta jos menisi huonosti, se vaikuttaisi ihan kaikkeen, Riikka toteaa.