Suomen tiekirkot ovat valmiina ottamaan kesävieraat vastaan. Useimmat kirkot ovat avoinna 10.6-20.8. välisen ajan. Kirkkoja voi kiertää vaikka teemojen mukaan. Useisiin teemoihin liittyviä kirkkoja löytyy myös Raahen alueelta. Joko olet pistäytynyt?
Lasimaalauskirkot
Kauneuden ystävät löytävät upeita lasimaalauksia lähes 100 Tiekirkosta ympäri Suomen. Lasimaalaustekniikka syntyi keskiajan luostareissa esikuvanaan Bysantin kirkkojen mosaiikit. Varhaisimmat Suomessa säilyneet kirkkojen lasimaalaukset ovat 1300-1500-luvuilta. Suomessa lasimaalausten kultakausi ajoittui 1920-luvulta 1960-luvulle. Yleisin lasimaalausaihe Suomen kirkoissa on Jeesuksen elämä. Monissa lasimaalauksissa on viittauksia paikallisiin oloihin ja Suomen historiaan.
Raahen alueella lasimaalauskirkkoja ovat Saloisten Pyhän Olavin kirkko (kaksi alttariseinän ikkunaa) ja Pyhän Kolminaisuuden kirkko Raahessa (kuorin eteläinen ikkuna).
Puukirkot
Eri puolilla Suomea on toiminut taitavia talonpoikaisia kirkonrakentajia, jotka jo omana aikanaan saivat laajaa arvostusta ammattimiehinä. Suomessa yleinen ristinmuotoinen puukirkko säilytti asemansa 1800-luvulle asti, vaikka kuninkaallinen rakennusasetus määräsi, että julkisin varoin tehtävät rakennukset oli rakennettava kivestä.
Suomen, ja koko maailman, suurin puukirkko löytyy Kerimäeltä. Suomen ainoan pyöreän puukirkon löydät Vimpelistä.
Raahen alueella puukirkkoja edustavat Pattijoen Metsäkirkko, Vihannin Sofia Magdalenan kirkko ja Siikajoen Revonlahden kirkkoa.
Stenbäckin kirkot
Josef Stenbäckin suunnittelemat kirkot ovat vuoden 2017 uutuus Tiekirkkojen teemakierroksissa. Vankasti Pohjanmaa-taustainen Josef Daniel Stenbäck (1854 – 1929) tunnetaan tuotteliaimpana suomalaisena kirkkoarkkitehtina.
Moneen ehtinyt arkkitehti ja insinööri suunnitteli ja osaksi myös toteutti 35 kirkkorakennusta ja noin 30 kirkon korjausta elämänsä aikana.
Stenbäckin suunnittelemat kirkot ovat tyyliltään kansallisromanttisia ja uusgoottilaisia, osassa näkyy myös jugend-vaikutteita. Stenbäck oli kivikirkkomiehiä – hänestä ikuisesti säilyvä kivi oli ehdottomasti paras rakennusmateriaali kirkoille. Hän suosi graniittia ja muita suomalaisia kivilajeja.
Vaikka Stenbäckin tyyli näkyy luontevimmillaan juuri kivikirkoissa, löytyy hänen tuotannostaan myös tiilisiä ja puisia kirkkoja.
Monissa Stenbäckin suunnittelemissa kirkoissa kansallisromantiikka ja uusgotiikka sulautuvat yhteen ja muodostavat ”Stenbäckin tyylin”, joka oli 1910-luvun vallitseva kirkkoarkkitehtuurin tyylisuunta Suomessa.
Raahen seudulla tähän teeman kuuluu Raahen kirkko.
Vaivaisukko-kirkot
Vaivaisukko on varsinkin Pohjanmaalta tuttu ilmiö: monin paikoin kirkkojen tai tapuleiden edustalla on tuulessa ja tuiskussa – toisinaan katoksen alla – seisonut ukko, joka kerää rahaa seurakunnan hädänalaisille jäsenille.
Suomen varhaisimpien vaivaisukkojen arvellaan olevan jopa 1600-luvun lopulta (Hauho ja Raahe). Useimmat ukot ovat kuitenkin 1800-luvulta. Akkojakin on ollut ainakin kaksi, joista Soinin akka on ainoa säilynyt.
Vaivaisukkojen esihistoria on jäljitettävissä aina keskiajalle, jolloin rahaa kerättiin niin sanottujen uhritukkien avulla. Katolinen kirkko kävi keskiajalla lukuisia uskonsotia, mikä söi varallisuutta. Varustautuminen sotaan saraseenejä (islaminuskoisia arabeja) vastaan vuonna 1308 poiki määräyksen seurakunnille uhritukkien hankkimisesta varainkeräykseen. Tämä on yhdistettävissä myöhemmin yleistyneeseen anekauppaan: ”Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.”
Suomesta on jäljitetty noin 180 vaivaisukkoa, joista nykypäivään on säilynyt noin 45. Raahen alueella vaivaisukkoja voi tervehtiä Pyhäjoen kirkossa ja Saloisten Pyhän Olavin kirkossa.
Tiekirkot
Pattijoen metsäkirkko avoinna: 24.6.-6.8. ma-su klo 12–18.
Raahen Pyhän kolminaisuuden kirkko: 8.6.-19.8. ma-su klo 10-18.
Saloisten Pyhän Olavin kirkko: 8.6.-12.8. ma-su klo 10–18.
Revonlahden kirkko: 8.6.-12.8. ma-su klo 10–16.
Pyhäjoen kirkko: 18.6.-10.8. ma-pe klo 9–19.
Vihannin Sofia Magdalenan kirkko: 1.7.-31.7. su-pe klo 11–15.
Kaikki tiekirkot löytyvät osoitteesta tiekirkot.fi