Helsingin Sanomat julkaisi pysäyttävän, nuorten syrjäytymistä kuvaavan vertailunsa maanantaina. Lehti tutki nuorten huonovointisuutta viiden muuttujan: koulupudokkaiden määrän, nuorisotyöttömyyden, masennuslääkkeiden käytön, toimeentulotuen varassa elämisen ja rikosepäilyjen määrän perusteella.
Vertailun mukaan Raahen tilanne on Suomen viidenneksi huonoin. Mukaan listaukseen otettiin yli 5000 asukkaan kunnat, joita Suomessa on 176.
Raahessa nuorten tilannetta kuvaavat muuttujat olivat poikkeuksetta kuntajoukon häntäpäässä lukuun ottamatta nuorten osuutta rikosepäilyissä. Rikoslistassa Raahe oli valtakunnan 50 parhaan kunnan joukossa.
Toki selvitys oli vain yksi selvitys muiden joukossa. Se kiinnitti kuitenkin huomion tärkeään asiaan. Raahessa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on 12 prosenttia 17–24-vuotiaiden ikäryhmästä.
Koulutuksen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä on valtava. Toisin kuin takavuosina, kouluttamattomille nuorille ei enää ole sellaista työmarkkinaa, josta löytyisi työpaikka ja elanto.
Raahesta löytyy laajasti toisen asteen koulutusta. Osa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista saa opiskelupaikan, mutta jättää opinnot kesken. Tilasto kertoo, miten vaikea koulupudokkaisiin on saada otetta. He tarvitsisivat vierellä kulkijaa ja saattoapua peruskoulusta pitkälle aikuisikään. Ainakaan nuoren tulevaisuuden suunnittelu ei saisi kaatua byrokratiaan.