Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen nostatti kohun, kun hän twiittasi, etteivät suomalaiset pojat innostu lukemisesta eivätkä viitsi nähdä vaivaa lukutaitonsa parantamiseksi.
Luukkaisella on huolensa taustalla vahvaa faktaa, sillä Pisa-testin mukaan 11 prosenttia peruskoulun päättävistä ymmärtää tekstiä niin heikosti, että se vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista. Heikkoja lukijoita on siis peräti 6 000 nuorta yhtä vuosiluokkaa kohti. Heistä valtaosa on poikia. Kehno lukutaito näkyy myös kirjoitustaidossa, sillä joka neljäs yhdeksänneltä luokalta pääsevä poika myös kirjoittaa heikosti.
Peruskoulun hyväksytysti läpäisevä osaa varmastikin lukea mekaanisesti, mutta ongelma on, ettei heikko lukija ymmärrä lukemaansa. Arkinen sanasto voi jäädä tuntemattomaksi eikä käyttöohjeista ymmärretä mitään.
Lukutaidotonta odottaa helposti syrjäytyminen ja rooli toisen luokan kansalaisena. Ympäröivää yhteiskuntaa on vaikea ottaa haltuun, jos ei ymmärrä kirjoitettua kieltä.
Sellaiset työpaikat, joissa ei tarvitse osata lukea tai kirjoittaa järkevää tekstiä, ovat harvassa nyt ja tulevaisuudessa vielä harvemmassa. Jo työpaikkahakemuksen tekemiseen tarvitaan kirjoitustaitoa, sillä tekstiviesti ei riitä työhakemukseksi.
Oppisisältöjen digitalisoiminen on päivän trendi, mutta elämänhallintaan, arjessa selviytymiseen ja työhön tarvitaan luku- ja kirjoitustaitoa. Vasta niiden päälle voi ruveta digitalisoitumaan.