Suomalaisten eläkeiät hypähtivät vuoden alussa ylöspäin, kun muutama vuosi sitten sovittu eläkeuudistus astui voimaan. Se tarkoittaa, että nyt työelämässä aloittavat nuoret voivat jäädä työeläkkeelle aikaisintaan 67–68 vuoden iässä. Täyttä eläkettä haluava työskentelisi noin 70-vuotiaaksi.
Kukaan ei silti taida tosissaan kuvitella, että enemmistö tulevista eläkeläisistä oikeasti työskentelisi vielä 70-vuotiaana. Käytännössä eläkeiän nostolla leikataan eläkkeen määrää, kun elinaikaleikkuri pienentää niiden eläkettä, jotka eivät jaksa työskennellä tavoite-eläkeikään asti.
Kiistatonta on, että ihmisten elinikä pitenee ja seniori-iän saavuttavat ovat aiempia sukupolvia selvästi hyväkuntoisempia. Työhalujakin monella varmasti on vielä yli 60-vuotiaana, jos työ on antoisaa ja työympäristö on mieluisa. Työskentelyedellytyksiin voi myös työnantaja vaikuttaa.
Ihmisten eläkeikä on viime vuosina hilautunut hiljalleen ylöspäin jo ilman eläkeuudistustakin. Viime vuonna keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 61,1 vuotta.
Hyvin todennäköisesti tulevien eläkeläisten elämässä työn ja eläkkeen raja hämärtyy ja eläkeikäisten arkeen kuuluvat esimerkiksi pätkätyöt. Toki niitä tekevät monet eläkeläiset nytkin. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan joka kolmas 54–62-vuotias harkitsee työskentelyä eläkevuosinaan. Työnteko eläkkeellä kiinnostaa erityisesti yrittäjiä, korkeakoulutettuja ja eläkkeensä riittävyydestä huolestuneita.