Suomalaisen työn päivä, opiskelijoiden juhla, kesä- ja mökkikauden avaus, toukokuun ensimmäisellä päivällä on monenlaisia merkityksiä. Jokainen voi halutessaan löytää syyn vappujuhlintaan. Ilon aihetta antaa ainakin se, että suomalaisten työllisyysaste on viime vuosina noussut.
Vappu on ollut ensisijaisesti kaupunkilaisten juhla. Maaseudulle ei vasemmistoleimalla varustettu kansanjuhla ole samalla tavalla juurtunut.
Seinäkalenterin mukaan tänään juhlitaan suomalaisen työn päivää. Alkujaan 1. toukokuuta on kuitenkin nimetty kansainväliseksi työläisten juhlapäiväksi, eikä sen synty sijoitu sosialistisiin maihin vaan Yhdysvaltoihin, missä työsopimusten uusiminen ja pestin vaihtaminen uuteen paikkaan tapahtui toukokuun alussa.
Vapun poliittiset värit ovat viime vuosikymmenten aikana haalistuneet. Pitkät marssikulkueet ja mahtipontiset puheet ovat laimentuneet. Takavuosina vappupuheet kuunneltiin ja luettiin tarkkaan. Nykyisin poliittista puhetta riittää mediassa ympäri vuorokauden eikä vappuun säästy kovin paljon uutta sanottavaa. Torvisoitto on vaihtunut popmusiikkiin ja vapusta on tullut pikemminkin ilon ja kevään karnevaali. Se ei ole huono asia, sillä vastakkainasettelun sijasta tuloksia saadaan yhteisillä tavoitteilla.
Tämän vapun puheita värittänevät tulevat europarlamenttivaalit, ainakin juhlapuhujiksi on värvätty europarlamentaarikkoja. Eduskuntavaalien jälkeinen väsymys painaa vielä puolueita, mutta on hyvä muistaa, että EU:n päätökset vaikuttavat väistämättä jokaisen suomalaisen elämään.