Suomen vientiteollisuuden valtaväylänä toimiva Kasitie nousi viime viikolla esille monessa yhteydessä. Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet sekä Trafin väki saivat terveisiä Kasitien varrella olevista keskuskaupungeista, jotka listasivat kipeimpiä tarpeitaan.
Raahen alueen elinkeinoelämän toimijat kiirehtivät Väylävirastoa, jotta Kasitielle saataisiin suunnittelurahaa kahta nelikaistaista ohituspaikkaa varten jo ensi vuodelle ja toteutusrahaa vuodelle 2021, jotta liikenne sujuisi jouhevammin ennen kuin rakentamisen kuumin vaihe Pyhäjoen Hanhikivellä alkaa. Myös kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) jätti määrärahaesityksen Kasitien ohituskaistojen suunnitteluun.
Kasitie on Raahen alueen yrityksille ensiarvoisen tärkeä liikenneväylä, kuten se on koko länsirannikon elinkeinoelämälle yhdistäessään teollisuuskaupungit koko matkalta Turusta Ouluun. Kasitien merkitystä lisää se, että Suomessa ei ole rannikon suuntaista ratayhteyttä.
Kasitie kohotettiin viime vuonna Suomen pääväylien joukkoon, mutta merkitykseensä nähden Kasitie on huonokuntoinen, hidas ja turvaton. Tien varrella asuu yli 850 000 asukasta ja sijaitsee 400 000 työpaikkaa ja viisi maakuntaa. Lisäksi länsirannikon satamien kautta kulkee kolmannes Suomen tavaraviennin arvosta. Tien kunto ja nelikaistaisten osuuksien lisääminen on teollisuudelle ensisijaisen tärkeää.
Kuljetusten lisäksi Kasitien kunnolla on merkitystä sekä työmatkaliikenteen että työvoiman saatavuuden kannalta. Kohonneen tieluokituksen pitää näkyä tieinvestointien rahoituksessa.